Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Lausunto

Lausunto yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamisesta

1. Tukikaudeksi esitetään 1.11.2020-28.2.2021. Pidättekö neljän kuukauden tukikautta sopivana ajanjaksona, ottaen huomiooon että vertailukausi on 1.11.2019-29.2.2020?

Tukikauden pituus vaikuttaa suoraan siihen, missä vaiheessa tukea kyetään alkamaan maksamaan. Ottaen huomioon pandemian pitkän keston ja sen vaikutukset pk-yrityksiin sekä sen, että tukikauden alkuun osuu myynnillisesti tärkeä joulusesonki, pidämme ehdottomasti perusteltuna, että maksatus saadaan käyntiin mahdollisimman pikaisesti. Olisikin harkittava tukikautta 1.11.2020-31.1.2021. Vastaavasti vertailukausi olisi silloin 1.11.2019-31.1.2020. Yritysten tilanne on heikko ja koko ajan uusia yrityksiä joutuu taloudellisiin vaikeuksiin johtuen pitkään jatkuneesta korona-kriisin aiheuttamasta heikosta taloudellisesta tilanteesta. 

2. Toimialarajaus esitetään pidettäväksi ennallaan, mutta valtiokonttori voi myöntää tukea harkinnanvaraisesti yritykselle, jonka liikevaihto on laskenut Covid-pandemiaan liittyvistä syistä. Pidättekö toimialarajauksen säilyttämistä hyvänä, ottaen huomioon että asetuksessa määriteltyjen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea tukea myös?

Kustannustuen ollessa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva tuki, jolla voidaan korvata vahingot, jotka ovat aiheutuneet suoraan covid-19-epidemiasta, emme pidä tarkoituksenmukaisena ylläpitää toimialarajausta. Katsomme että toimialasta riippumatta kaikilla muuten tukikelpoisilla yrityksillä tulee olla yhtenäinen oikeus saada korvausta vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet suoraan covid-19-epidemiasta. Lisäksi erityisesti yksinyrittäjillä yritystoiminta voi olla monipuolista, perustua useammalle eri tulolähteelle, jolloin yksi toimiala ei kuvaa yrityksen toimintaa.  

3. Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut 30 % vertailukauteen verrattuna. Onko 30 prosenttia sopiva tuen määräytymisen edellytyksenä?

Ottaen huomioon pandemian pitkän keston ja sen vaikutukset pk-yrityksiin sekä sen, että Kustannustuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva tuki, pidämme perusteltuna sitä, että tuen saamiseksi edellytettävän liikevaihdon laskun määrä olisi 20 prosenttia. Emme näe, että on mitään rationaalista syytä tässä tilanteessa säilyttää liikevaihdon aleneman rajana 30 prosenttia. 

Lisäksi on huomioitava, että kustannustuki I ja II eivät ole kohdentuneet yksinyrittäjille kovin hyvin. Tulevalla hakukierroksella on erityisen tärkeää, että kustannustuki soveltuu aiempaa paremmin myös yksinyrittäjien tarpeisiin. Liikevaihdon laskun aleneman pienentäminen 30 prosentista 20 prosenttiin olisi tärkeä toimenpide.  

4. Tuen enimmäismääräksi ehdotetaan 1 000 000 euroa. Onko enimmäismäärän taso mielestänne riittävä?

Kustannustuen ollessa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 2 kohdan b alakohtaan perustuva tuki, pidämme ehdotettua enimmäismäärää 1 000 000 euroa tukikaudelta riittävänä. 

5. Joustamattomat kustannukset

Valtiokonttori voi hyväksyä joustamattomat kulut yrityksen ilmoituksen mukaan ja joustamattomien kulujen määritelmää tarkennettaisiin esityksessä ja perusteluissa. Onko joustamattomien kulujen määritelmä riittävä ja kattaako se riittävässä määrin yrityksille syntyneitä joustamattomia kustannuksia?

Vaikka määritelmän kattavuutta on laajennettu, ei määrittely kaikilta osin ole riittävä, eikä se todennäköisesti ota huomioon toimialakohtaisia erityispiirteitä. Esimerkiksi joillain toimialoilla toiminta edellyttää erilaisten lakisääteisten vakuutusten olemassaoloa (muitakin kuin ajoneuvoihin liittyviä lakisääteisiä vakuutuksia).  

On myös huomioitava se tosiasia, että joidenkin yritysten on ollut pakko varautua erinäisin suojavälinein hallinnon antamiin suosituksiin ja nyt näitä ei riittävällä tavalla oteta huomioon. On tapauksia, joissa liikevaihtoalenema ei ole toteutunut, mutta kustannukset ovat merkittävästi nousseet. 

Yrittäjät ovat joutuneet sopeuttamaan kulurakennetta niin, että ovat olleet nostamatta omaa palkkaansa. Tilannetta voidaan pitää kohtuuttomana ja siten laskennallinen oman nostamatta jääneen palkan osuus pitää ottaa kustannuksia laskettaessa huomioon.

6. Kustannustuen laskentakaava

Kustannustuki lasketaan laissa määritellyllä laskentakaavalla. Jos laskentakaavalla määritelty tuen määrä jää alle 2000 euron, esitetään, että kustannustukena maksetaan 2000 euroa, edellyttäen että yrityksen kulut tukikaudella ovat yli 2000 euroa ja että yritys täyttää muut tuen edellytykset. Muutoksen tavoitteena on kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin, ml. yksinyrittäjät, jotka aiemmilla tukikausilla ovat jääneet tuen ulkopuolelle, koska tuen määrä on jäänyt alle määritellyn alarajan. Ministeriö pyytää näkemystänne erityisesti siitä, näettekö tuen tällä tavalla kohdentuvan paremmin pienille yrityksille ja yksinyrittäjille.

Pandemia on vaikuttanut kaikenlaisiin yrityksiin, mutta pienten yritysten ja yksinyrittäjien tilanne on haastavin. On välttämätöntä, että edellä esitetty 2 000 euron raja alennetaan 1 000 euroon. 

Yksinyrittäjät ovat sopeuttaneet toimintaansa kriisiin ja leikanneet kustannuksia minimiin. Toiminnan sopeuttaminen on ollut kriisistä johtuva, pakollinen toimenpide, jolla turvataan yrityksen jatkuminen kriisin yli. Kustannusten sopeuttaminen ei voi johtaa siihen, että yritys jää sen vuoksi tuen ulkopuolelle. Rajan laskeminen 2000 eurosta 1000 euroon on perusteltua, jotta sopeuttamistoimet eivät käänny yrittäjää vastaan.     

Lisäksi pienten yritysten osalta olisi perusteltua nostaa kustannustuen määrä 90 prosenttiin tukikauden korvattavista kuluista (tukikauden muut kulut + tukikauden palkkakulut). 

määrä = (vertailukauden liikevaihto – tukikauden liikevaihto – 0,1) x (tukikauden muut kulut + tukikauden palkkakulut)

vertailukauden liikevaihto

Yksinyrittäjistä valtaosa on jäänyt kustannustuen aiempien kierrosten ulkopuolelle. Kulujen minimirajan laskeminen ja omavastuuosuuden pienentäminen ovat keskeisimpiä keinoja, joilla tuki kohdistuisi paremmin myös yksinyrittäjiin. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä, jotta kustannustuki oikeasti huomioi myös suurimman yrittäjäryhmän, yksinyrittäjät.  

Lausunnonantajan lausunto

Useat yritykset joutuvat maksamaan keskeisiä kustannuseriä, kuten vakuutukset, kirjanpito, kerran vuodessa, jolloin lasku ei välttämättä kohdistu tuen tarkastelujaksolle. On tärkeää korostaa sitä, että edellä mainitun kaltaiset kulut jyvitetään tukikuukausille. Muutenkin on otettava, erityisesti pienempien yritysten kohdalla, huomioon se, että esimerkiksi vuositilinpitoa harjoittavien yritysten tilanne otetaan täysimääräisesti huomioon tukea määritettäessä.  

Lakiesitys on edelleen puutteellinen uusien yritysten kohdalta. Lakiesitystä tulee muuttaa niin, että uudet yritykset, jotka ovat joutuneet koronakriisin johdosta taloudelliseen ahdinkoon ovat myös kustannustuen piirissä. On kohtuutonta, että uudet nopeasti kasvavat ja työllistävät yritykset jäävät kustannustuen ulkopuolelle. 

On syytä huomioida, että tuen jakamisen onnistuminen edellyttää yksinkertaista automaattista toimintamallia, kun huomioidaan tulevan hakukierroksen volyymi. Valtionkonttorin on varauduttava merkittävässä määrin suurempaan hakijajoukkoon. 

Suomen Yrittäjät

 

Mika Kuismanen
johtaja, pääekonomisti