Lähes neljännes yrittäjistä ylirasittunut tai lähes loppuun palanut – ”Monen yrittäjän voimat ovat loppumassa”

Yrittäjiä on noin 300000, joten jaksamisongelmissa on noin 65 000–70 000 yrittäjää. Parhaiten jaksavat yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät. Uupuneimpia ovat pienet työnantajayrittäjät.

– Erityisen ahtaalla ovat pienet työnantajayrittäjät. Yrittäjien jaksamiseen pitää panostaa. Korona-aikana on annettu taloudellista tukea, nyt on henkisen tuen vuoro, Pentikäinen sanoo.

Kun samaa kysyttiin ennen koronakriisiä lokakuussa 2017, jatkuvasti ylirasittuneita oli yhdeksän ja lähellä loppuun palamista kolme prosenttia yrittäjistä.

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä, johon vastasi 1013 yrittäjää.

Kun yrittäjä ei jaksa, yritys kärsii

Yrittäjien jaksaminen heijastuu vahvasti yrityksen toimintaan. Yrittäjistä 52 prosenttia sanoo, että oma jaksaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi on yrittäjän jaksamisen vaikutus.

– Tämä on tärkeä viesti. Kun yrittäjä jaksaa hyvin, myös yritys voi paremmin. Yrittäjän jaksamiseen panostaminen on siis yhteinen etu, Pentikäinen sanoo.

Harva hakee jaksamiseen apua

Yrittäjistä vain noin joka kymmenes on hakea apua jaksamisongelmiin. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kuitenkin joka viides on hakenut apua.

– Moni jaksamisensa äärirajoilla kamppaileva ei ole hakenut apua. Se ei ole hyvä, sillä turvaverkkoja on tarjolla. Ei pidä epäröidä hakea apua, kun kokee, että voimat ovat vähissä. Tilanne näyttää olevan kuitenkin muuttumassa, sillä nuoret hakevat aktiivisemmin apua, Pentikäinen toteaa.

Puoliso on edelleen tärkein avun lähde, jos yrittäjällä on ongelma. Toisena tulevat yrittäjäkollegat ja kolmantena ystävät. Työterveyshuollon merkitys on hieman kasvanut, muiden vähentynyt.

– Puoliso, kollegat ja ystävät ovat yrittäjien tärkein turvaverkko. Näitä suhteita kannattaa vaalia, vaikka olisi kiireitä, Pentikäinen muistuttaa.

Yrittäjiä stressaa eniten korona

Eniten yrittäjiä stressaa koronapandemia (39 %), toiseksi eniten kiire (37 %) ja kolmanneksi eniten tulospaineet (30 %). Viime vuoden maaliskuussa tulospaine oli merkittävin stressitekijä. Se korostuu edelleen kaupan alalla.

– Koronasta on tullut tärkein stressitekijä. Esimerkiksi tulospaineet näyttävät vähentyneen, samoin byrokratian aiheuttama stressi. Moni on kärsinyt koronarajoitusten mielivaltaisuudesta. Toisaalta moni on hyväksynyt sen, että rajoituksille ei ole vain voinut mitään, Pentikäinen sanoo.

– Kun yritys kasvaa, yrittäjä kokee enemmän stressiä henkilöstöasioista ja työvoimapulasta. Myös byrokratian aiheuttama stressi kasvaa yrityksen koon myötä, hän lisää.

Kriisi on lyhentänyt työpäivää

Yrittäjät tekevät tunnetusti pitkää päivää. Koronakriisi on – ilmeisesti asiakaskadon vuoksi – kuitenkin lyhentänyt sitä: Nyt yli 50-tuntista työviikkoa tekee 37 prosenttia yrittäjistä, kun ennen kriisiä niin pitkää työviikkoa teki 44 prosenttia yrittäjistä.

Mitä enemmän työntekijöitä, sitä pidempi työviikko: yksinyrittäjistä yli 50 tuntia viikossa työskentelee 25 prosenttia, kun yli 10 henkilöä työllistävistä 50 prosenttia.

– Pitäisi karsia työnantajayrittäjien byrokratiaa, jos haluamme lisää työnantajia. Ei ole kohtuullista, että joka viides yli kymmenen työllistävä yrittäjä tekee yli 60-tuntista työviikkoa, Pentikäinen sanoo.

Yksinyrittäjät ilman työterveyttä

Vain 58 prosentilla yrittäjistä on käytössään työterveyshuoltopalvelut: 41 prosentilla sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoito ja 17 prosentilla vain ennaltaehkäisevä. Osuudet ovat pudonneet hieman koronakriisin alusta.

Yksinyrittäjistä vain 26 prosentilla on käytössään työterveyshuoltopalvelut. Yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia yrittäjistä. Yli 10 henkilöä työllistävistä työterveys on lähes kaikilla (96 %).

– Yksinyrittäjille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia työterveyspalveluita. Heitä väheksytään asiakkaina. Tämä ei ole terve tilanne, Pentikäinen sanoo.

Näin kysyttiin

• Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

• Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa.
• Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.
• Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.
• Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
• Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021.

Lisätietoja:

Tutustu Yrittäjägallupin tulokseen yrittäjien työmäärästä ja jaksamisesta.

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi