Työelämägallup: Etätyön suosio vain kasvaa

Kantar on selvittänyt työelämässä olevien näkemyksiä etätyöstä Suomen Yrittäjien toimeksiannosta useita kertoja. Vastaajat ovat palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä tai lomautettuja.

15 prosenttia haluaisi olla koko ajan etätöissä ja 40 prosenttia osan viikosta. 19 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei pysty työtehtävän vuoksi.

Erityisen innoissaan etätöistä ovat niitä tehneet. Jopa 88 prosenttia haluaa tehdä niitä jatkossakin, valtaosa (64 %) osan viikosta.

– Hybridityö on työelämän uusi normaali. Töitä halutaan tehdä monipaikkaisesti, välillä työpaikalla, välillä kotona ja välillä mökillä, jos sellainen on käytettävissä, Pentikäinen sanoo.

Etätyöstä valtavasti kokemuksia

Lähes puolet työelämässä olevista on tehnyt etätöitä. Se tarkoittaa lähes 1,2 miljoonaa henkeä. Noin puolet heistä on tehnyt etätöitä koko ajan.

– Etätöitä on tehnyt valtava määrä ihmisiä. Kokemuksia on niin monella ja niin pitkältä ajalta, että tuloksista uskaltaa vetää johtopäätöksiä, Pentikäinen toteaa.

Etätöitä on tehnyt eniten kotona (97 %). Vapaa-ajan asunnolla etätöitä on tehnyt noin joka viides (19 %) ja jossain muulla 14 prosenttia.

Työntekijät kokevat, että työnantajat tukevat etätyötä. 77 prosenttia arvioi työnantajansa suhtautuvan asiaan myönteisesti. Työnantajan suhtautumisen etätyöhön koetaan parantuneen tammikuusta.

– Tämä on vaikuttava luku. Työnantajat näkevät selvästi etätyön myönteisenä asiana.

Työ- ja vapaa-ajan raja häilyy

Etätyö on vaikeuttanut 60 prosentin mielestä työ- ja vapaa-ajan erottamista. 51 prosenttia kertoo, että se on vähentänyt työajan merkitystä.

Johdon ja esimiesten rooli on taas etätyön myötä korostunut. 59 prosenttia sanoo, että johdon ja esihenkilöiden merkitys on kasvanut, kolmannes arvioi sen vähentyneen.

– Monipaikkatyö korostaa johtamisen merkitystä. Se vaatii paljon esihenkilöiltä. Porukasta pitää huolehtia ja tukea, vaikka työkaveri ei ole vieressä, Pentikäinen muistuttaa.

Etätyön yleistyessä on säästynyt valtavasti työmatka-aikaa. Jopa 30 prosenttia etätyötä tehneistä on säästänyt yli tunnin päivässä. 42 prosenttia on säästänyt 30–60 minuuttia päivässä.

– Tämä on suuri ajankäytön muutos, jolla on myös ympäristövaikutuksia. Työmatkan sijaan ihmiset voivat tehdä muita asioita.

Tuottavuuden koetaan parantuneen

Etätyön vaikutusten saldo on monessa asiassa selkeästi positiivinen, mutta on myös kielteisiä kokemuksia. Työhön liittyvät tekniset ongelmat ja perhearkeen liittyvät pulmat ovat lisääntyneet. Stressi on lisääntynyt ja vähentynyt suurin piirtein yhtä monella.

– Työtyytyväisyyden kokemus on hieman laskenut ja stressi on lisääntynyt. Arvelen, että se kertoo etätyöuupumuksesta ja työyhteisön kaipuusta, Pentikäinen arvioi.

Ihmiset kokevat olevansa kuitenkin tuottavampia etätöissä. 44 prosenttia arvioi, että tuottavuus on parantunut, ja 12 prosenttia, että se on heikentynyt. Kokemus omasta tuottavuudesta on vahvistunut.

– Uskon, että moni on oppinut etätyön kestäessä työtapoja, jotka lisäävät tuottavuutta. Myös etätyön johtaminen on kehittynyt, Pentikäinen sanoo.

Myös työn itsenäisyys, työtyytyväisyys ja oman työn hallinta ovat selvästi enemmän lisääntyneet kuin vähentyneet.

Nuorten luvut poikkeavat selvästi muista. Heillä on enemmän stressiä mutta he kokevat myös olevansa tuottavampia kuin muut. Nuoret myös kokevat muita enemmän, että etätyö on vähentänyt sitoutumista työnantajaan ja myös ammattiliittojen merkitystä.

Sairauspoissalojen kerrotaan vähentyneen

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi.

– Muutos on suuri. 39 prosenttia sanoo, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja vain yhdeksän prosenttia kertoo niiden lisääntyneen. Tälläkin on tuottavuusvaikutuksia, Pentikäinen sanoo.

Näyttää, että etätyöolosuhteet ovat hieman parantuneet viimeisen vuoden aikana. Entistä harvempi tarvitsee parempaa ergonomiaa, työtilaa tai yhteyksiä. Joka kymmenes kertoo tarvitsevansa etätöiden vuoksi isomman asunnon.

– Ongelmia on kuitenkin yhä paljon. Kolmannes kokee tarvitsevansa ergonomisemmat olosuhteet työhön. Eniten muutoksia työoloissa tarvitsevat naiset ja nuoret. Asiaan pitää panostaa.

Näin kysyttiin

• Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
• Kyselyyn vastasi 1002 työllistä eli palkansaajaa, lomautettua, työtöntä ja yrittäjää. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia.
• Tutkimusaineisto on väestöedustava vastaajien sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
• Tutkimuksen kohderyhmä poimittu valtakunnallisesta Forum -nettipaneelista.
• Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä 50 prosentin tulostasolla.
• Kysely tehtiin 26.5. 2021–2.6.2021

Lisätietoja:

Tutustu Työelämägallupin tuloksiin etätyöstä.

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944, mikael.pentikainen@yrittajat.fi