Harhaanjohtava markkinointi ja valelaskut

Yrityksiin kohdistuvat huijaukset ja petosrikollisuus ovat lisääntyneet 2000-luvulla merkittävästi. Ensiaskel liiketoiminnan suojaamiseen lähtee tyypillisimpien huijausmuotojen tunnistamisesta. Lue lisää, millaista harhaanjohtavaa markkinointia esiintyy, tai miten toimia valelaskujen kanssa.

Huijaustapoja on monia ja niitä syntyy koko ajan uusia. Usein huijaus paljastuu vasta, kun vahinko on jo tapahtunut.

Vaikka vahinkosummat ovat tavanomaisesi pieniä, noin muutaman satasen luokkaa, on huijareiden saama kokonaishyöty usein merkittävä. Usein toimintatapaan kuuluu, että huijataan mahdollisimman monelta yrittäjältä pienempiä summia. Näin yksittäinen yrittäjä ei välttämättä vie asiaa polisiin tutkittavaksi tai rahallinen summa on sen verran vähäinen, ettei poliisi ota asiaa tutkittavaksi.

Maksuton oikeudellinen neuvontapalvelu jäsenyritystemme apuna

Ikoni kahdesta henkilöstä

Neuvontapalvelu

Jäsenpalveluna maksuton lakineuvonta ja asiantuntija-apu
Arkisin klo 8–18

Miten tunnistaa harhaanjohtavan markkinoinnin?

Harhaanjohtava markkinointi on markkinointia, jossa markkinoinnin kohteena olevalle annetaan totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia tietoa markkinoitavasta tavarasta tai palvelusta. Tiedot voivat olla täysin totuudenvastaisia tai selkeän puutteellisia.

Valelaskutus tarkoittaa yksinkertaistettuna esimerkiksi sitä, että lähetetään täysin aiheeton lasku tai muuten väitetään valheellisesti tekaistun sopimuksen syntyneen. Tyypillisesti valelaskutus ilmenee siten, että yritykselle lähetetään tahallisesti tekaistu lasku ilman, että laskun lähettänyt yritys on ikinä ollut missään yhteydessä kyseiseen yritykseen.

Alle on koottu tyypillisiä harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskutuksen esimerkkitilanteita. Ne perustuvat Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun tulleisiin jäsenyritysten yhteydenottoihin.

Palvelun myyjä kyselee puhelimitse yrityksen yhteystietoja esimerkiksi yritysluettelon tai nettihakemiston päivitystä varten. Usein annetaan ymmärtää, että tietojen antaminen ei velvoita ostamaan palvelua. Toinen tyypillinen tapaus on, että saatetaan antaa ymmärtää, että kyseisellä yrityksellä on jo aikaisempi sopimus voimassa ja nyt ainoastaan ”tarkistetaan yhteystiedot” Jonkin ajan kuluttua posti tuo ”tilausvahvistuksen” tai suoraan laskun palvelusta.

Ajoittain esiintyy harhaanjohtavan markkinoinnin toimijoita, jotka antavat puhelimessa kuvan, että kyseinen palvelu olisi jonkinlainen ”pakollinen” palvelu, joka kaikkien yritysten on tilattava. Tällaisia voivat esimerkiksi olla erilaiset hakemistopalvelut, jotka antavat sellaisen kuvan, että kyseessä olisi viranomaisen rekisterin, johon on pakko kuulua. Palvelun tarjoajan nimi voi myös olla lähellä jotain tuttua palvelua, millä pyritään antamaan luotettava vaikutus. Myös yrittäjäjärjestön nimeä käyttäen on yritetty harhauttaa yrittäjiä.

Eräs tyypillinen huijaustapa on lähettää lasku aiemmin voimassa olleen, mutta päättyneen sopimuksen jatkoksi. Usein laskussa annetaan ymmärtää, että sopimus on edelleen voimassa, koska sitä ei ole irtisanottu sopimusehtojen mukaisesti. Oleellista on selvittää, onko kyseisen laskun lähettäneen yrityksen kanssa edes ollut mitään aikaisempaa sopimusta. Jos aikaisempi sopimus on ollut joskus voimassa, oleellista on selvittää irtisanomisen ajankohta ja irtisanomistapa.

Lasku on voitu nimetä esimerkiksi ”tarjoukseksi”, ”tilausvahvistukseksi” tai ”muistutuslaskuksi.” Tarkoituksena on erehdyttää maksamaan aidolta näyttävä täysin tekaistu lasku. Tämänkaltainen toiminta voi täyttää rikoslain petoksen tunnusmerkistön. Tällaisessa tilanteessa saattaa olla tarpeen reklamoinnin lisäksi tehdä rikosilmoitus poliisille.

Markkinointitarkoituksessa lähetetään tarjous, jossa tarjotaan palvelua tai tavaraa tietyin ehdoin. Joskus tarjouksen lähettäjä lähettää myöhemmin laskun katsoen sopimuksen syntyneen vaikka tarjoukseen ei ole vastattu. Tarjouksen lähettäjä saattaa väittää, että tarjouksessa ollut huomautusaika tarkoittaa sitä, että ellei vastanottaja ole tehnyt huomatusta (reklamaatioita), sopimus syntyy. Tarjouksesta ei kuitenkaan synny sitovaa kauppaa, ellei tarjouksen vastaanottaja nimenomaisesti hyväksy tarjousta. Tarjous ei koskaan tule saajaa sitovaksi, ellei hän ole ollut asian vuoksi missään yhteydessä tarjouksen lähettäjään. Passiivisuus ei siten synnytä sopimusta.

Joskus harhaanjohtavaa toimintaa harjoittavat yritykset lähettävät tilisiirtolomakkeita, jotka näyttävät laskulta. Niissä annetaan hyvin niukat tiedot palvelusta mitä ne koskevat. Tilisiirtolomakkeella lukee usein teksti: maksamalla tämän summan päivittyvät yrityksenne tiedot www-hakemistoon yms. vastaavaan palveluun. Kyseessä voi olla kuitenkin uusi palvelu, jota yritys ei ole aiemmin tilannut. Usein on tapahtunut niin, että palvelun tarjoaja on jo kopioinut yrityksen tiedot esimerkiksi yrityksen kotisivuilta tai muusta julkisesta lähteestä ja lisännyt luetteloonsa. Nettiluetteloissa onkin paljon ”ilmaisia” ilmoittajia. Tilisiirtolomake ei ole lasku. Kyseessä on tarjous, joka ei edellytä reklamointia.

Mikäli haluaa tilata tilinsiirtolomakkeessa tarjotun palvelun, kannattaa ensin tutustua erittäin huolellisesti sopimusehtoihin. Tilisiirtolomakkeella on usein hyvin pienellä tekstillä mainita sopimusehdoista, jotka löytyvät kyseisen palvelun internetsivuilta. Erityisen tärkeää on tarkastaa palvelun kokonaishinta, sopimuksen kesto ja irtisanomisaika. Varsin usein sopimusehdoissa mainittu kokonaishintaa eroaa tilinsiirtolomakkeessa mainitusta hinnasta. Hinta ja sopimuksen kestoaika on siis syytä tarkistaa erityisen hyvin.

Mikäli yritys on erehdyksessä maksanut tilisiirtolomakkeen mukaisen summan, myyjä todennäköisesti väittää sopimuksen syntyneen. Niin ei välttämättä kuitenkaan ole. Laskujen lähettäminen ilman, että yrittäjä on tilannut tuotteen, on hyvän liiketavan vastaista. Samoin laskunmuodossa olevien tarjousten lähettämistä voidaan pitää hyvän liiketavan vastaisena. Ratkaisevaa tilanteen sopimusoikeudellisen arvioinnin kannalta on se, onko laskun maksaminen ollut yrittäjän tahdonilmaisu hyväksyä sopimus.
Jos yrittäjä maksaa erehdyksessä perusteettoman laskun, hän voi vaatia maksamiaan varojaan takaisin perusteettoman edun palautuksena. Laskun maksaminen erehdyksessä ei siten synnytä sopimusta tai syntynyt sopimus voi olla pätemätön, eli se ei sido. Sopimuksen pätemättömyysperusteita on käsitelty jäljempänä.

Monet yritykset tarjoavat domain-nimiä rekisteröitäväksi. Yleensä varoitetaan kilpailijasta, joka on varaamassa .fi-päätteisen osoitteen omistajan toiminimen muulla päätteellä (.com, .net, .org) ja korostetaan, että on ehdottoman tärkeää toimia nopeasti. Usein vastaus on annettava saman päivän aikana. Todennäköisesti kyse on harhaanjohtavasta markkinoinnista ts. kukaan ei tosiasiassa ole varaamassa yrityksen nimen sisältävää esimerkiksi .com-päätteistä domain-nimeä. Tällaisiin ”nopeisiin tarjouksiin” on siten tärkeä suhtautua erittäin varauksellisesti.

Nettisivuilla olevaa mainostilaa tarjotaan usein puhelimitse, minkä jälkeen lähetetään sopimus faksilla tai sähköpostilla allekirjoitettavaksi. Miettimisaikaa annetaan vain vähän ja joissakin tapauksissa voidaan lisäksi kertoa, että asiasta on jo sovittu yrityksen toisen toimihenkilön kanssa, vaikka näin ei olisi. On myös hyvä tarkistaa onko kyse entisestä sopimuskumppanista vai aivan uusi. Yleensä vaatimus nopeasta päätöksenteosta tarkoittaa sitä, että vastaanottajalle ei haluta antaa aikaa tutustua rauhassa tarjottuun palveluun.

Mikäli sopimus havaitaan puhelimitse sovittua vastaamattomaksi, kannattaa heti reklamoida asiasta tarjouksen tekijää. Erehdyttämällä saatu sopimus ei ole pätevä, mutta pätemättömyyteen pitää vedota mahdollisimman pian. Mainostilasopimusten yhteydessä kannattaa olla erityisen tarkkana hinnan suhteen; onko kyseinen mainospaikka yritykselle oikea ja onko hinta/laatusuhde kohdallaan.

Torju huijaukset -opas

Torju huijaukset -opas

Tässä oppaassa esitellään yleisimmät yrityksiin kohdistuvat huijaukset. Kerromme myös, mitä pitää tehdä, jos joutuu huijausyrityksen kohteeksi tai huomaa tulleensa huijatuksi.

Harhaanjohtavalta markkinoinnilta suojautuminen

Valelaskuja on liikkeellä erityisesti kesäaikaan, kun laskuja maksetaan kiireessä ja yrityksissä on kesätyöntekijöitä hoitamassa laskuja. Jos herää pienikin epäilys laskun aiheellisuudesta, on syytä ennen laskun maksamista tai tarjouksen hyväksymistä selvittää, onko vastaavaa palvelu todella tilattu. Tätä on hyvä korostaa myös yrityksessä työskenteleville kesäsijaisille ja muille tilapäistyöntekijöille, jotka eivät välttämättä tunne yrityksen toimittajia ja yhteistyökumppaneita.

Puhelinmyyntilanteissa on suositeltavaa jo puhelinkeskustelun aikana kirjoittaa muistiin ainakin palvelua markkinoivan yrityksen nimi, palvelun sisältö, hinta, sopimuksen kesto, mahdollinen irtisanomisaika tai peruutusoikeus sekä myyjän nimi. Tämä kannattaa tehdä aina riippumatta siitä, markkinoidaanko kyseistä palvelua maksullisena vai maksuttomana. Yrittäjän on hyvä muistaa, että yrityksellä ei ole etämyynnissä mitään lakisääteistä peruutusoikeutta toisin kuin kuluttajalla. Yritysten välisissä etämyyntitilanteissa peruutusoikeudesta pitää nimenomaisesti sopia.

Jos ei ole kiinnostunut tilaamaan kyseistä palvelua tai tavaraa, kannattaa se ilmoittaa erittäin selkeästi ja lopettaa puhelu lyhyeen. Mikäli saattaisi olla kiinnostunut markkinoitavasta palvelusta tai tavarasta, kannattaa aina harkita tarkasti, tekeekö tilausta puhelimitse. Lähtökohtaisesti on aina parempi pyytää ainoastaan lähettämään kirjallisesti lisätietoja ja ilmoittaa, että palaa asiaan myöhemmin.

Kun tilausvahvistus tai lasku tulee, kannattaa heti tarkistaa, onko tilaus puhelimessa sovitun sisältöinen. Erityisen huolellisesti kannattaa tarkistaa, onko kyseessä kestotilaus ja lukea huolellisesti palveluun liittyvät sopimusehdot ja niissä olevat määräykset sopimuksen kestosta ja irtisanomismahdollisuudesta. Sopimusehdot voivat olla tilausvahvistuksen liitteenä tai ne löytyvät yrityksen kotisivuilta.

Tilausvahvistuksessa olevien sopimusehtojen pitää vastata sitä, mitä puhelimessa sovittiin. Mikäli näin ei ole, on siitä syytä reklamoida välittömästi.

Muista, että sen osapuolen, joka väittää sopimuksen syntyneen, on näytettävä väitteensä toteen.

Reklamaation tekeminen

Jos tilausvahvistuksen mukaista palvelua ei ole tilattu tai se ei vastaa puhelimessa sovittua, on siitä reklamoitava kohtuullisessa ajassa siitä, kun yrittäjä on vastaanottanut virheellisen laskun tai tilausvahvistuksen. Kohtuullisena aikana pidetään tapauskohtaisesti ainakin noin viikkoa. Reklamaation avulla yrittäjä voi jälkeenpäin todistaa, että hän on reagoinut tilausvahvistuksessa tai laskussa olevaan epäkohtaan.

Reklamointi on aina suositeltavaa tehdä kirjallisesti, jotta siitä jää todiste. Vaivattomammin reklamoinnin voi yleensä hoitaa sähköpostitse. Laskussa tai tilausvahvistuksessa on yleensä asiakaspalvelun sähköpostiosoite. Mikäli sähköpostireklamaatio ei ole mahdollinen, muita vaihtoehtoja ovat yleensä faksi tai tavallinen kirje. Kaikissa tilanteissa pitää muistaa säilyttää sähköpostista tai kirjeestä itsellään kopio ja merkitä muistiin lähetyspäivä.

Reklamaatiota ei ole yleensä suositeltavaa tehdä puhelimitse. Puhelinkeskustelusta ei jää mitään todistetta eikä varmennetta siitä, mitä sovittiin. Lisäksi laskun lähettäneen yrityksen reklamaationumerot saattavat olla maksullisia, jossain tapauksissa jopa erittäin kalliita. Reklamaatio kannattaa lähtökohtaisesti tehdä kirjallisesti sellaisessakin tapauksessa, jossa laskussa tai tilausvahvistuksessa kehotetaan reklamoimaan puhelimitse.

Kopio reklamaatioista ja muu asiaan liittyvä kirjeenvaihto sekä saadut aiheettomat laskut on syytä säilyttää. Sähköpostireklamaatioissa on varmistettava, että lähetetyt sähköpostit tallentuvat ja että ne eivät automaattisesti poistu palvelimelta. Lähetetyn sähköpostin voi varmuuden vuoksi myös tulostaa.
Reklamaation sisältö riippuu aina kustakin yksittäistapauksesta, joten kaiken kattavia ohjeita on mahdotonta antaa. Alla on yleistasoisia ohjeita asioista, jotka ainakin olisi hyvä sisällyttää reklamaatioon. Oikeudellinen neuvontapalvelumme antaa mielellään yksityiskohtaisempia neuvoja jäsenyrityksille.

  1. Yksilöi kirjalliseen reklamaatioon lähetetyn laskun tai tilausvahvistuksen tiedot (esimerkiksi mahdollinen laskunnumero) ja oman yrityksesi yhteystiedot.
  2. Kerro reklamaatiossa lyhyesti, miksi kyseinen lasku on mielestäsi aiheeton tai perusteeton.
  3. Reklamaatiossa on syytä kuvata mahdollisimman tarkasti ne seikat, joista puhelimessa sovittiin ja se, miten ne eroavat tilausvahvistuksen ehdoista.
  4. Mikäli markkinointipuhelu on nauhoitettu, voit vaatia henkilötietolain perusteella itsellesi puhelunauhoitteen. Lisätietoja puhelunauhoitteen vaatimisesta löydät täältä.
  5. Ilmoita asian olevan perustellusti riitainen ja kiellä laskun lähettäjää siirtämästä laskua perintätoimistolle tai käyttämästä trattaperintää.
  6. Vaadi kirjallista vastausta reklamaatioosi. Vastauksen saamatta jääminen ei kuitenkaan mitätöi reklamaatiotasi.

Huomautusaika tarkoittaa laskun tai tilausvahvistuksen sisällöstä reklamoinnin aikaa. Valelaskutustapauksissa on syytä huomioida, että ellei sopimusta ole alun perinkään tehty, ei huomautusajan umpeen kuluminen saa olematonta sopimusta voimaan.

Perintätoimistolle reklamointi ja perintätoimistosta kantelu

Joskus saatava saatetaan siirtää perintätoimistolle reklamoinnista huolimatta, ja perintätoimisto lähettää siitä perintälaskun. Tällöin on erittäin tärkeää reklamoida perintätoimistolle kirjallisesti. Perintätoimistoon voi esittää samat väitteet laskun perusteettomuudesta kuin alkuperäiselle laskun lähettäjälle. Sähköposti on tässäkin tapauksessa yleensä vaivattomin tapa hoitaa asia. Reklamaation liitteeksi on suositeltavaa liittää alkuperäiselle laskun lähettäjälle lähetetyt reklamaatiot. Erittäin tärkeä on vaatia reklamaatiossa perinnän keskeyttämistä riitaisana asiana ja kieltää perintätoimista käyttämästä trattaperintää eli julkisuusuhkaista maksukehotusta.

Perintätoimisto saa käyttää trattaa vain erääntyneen, selvän ja riidattoman saatavan perimiseksi. Tämän takia on erittäin tärkeää ilmoittaa reklamaatiossa asian olevan perustellusti riitainen ja perustella asian riitaisuus mahdollisimman hyvin. Samassa yhteydessä on suositeltavaa vielä nimenomaisesti kieltää perintätoimistoa käyttämästä trattaperintää.

Mikäli perintäkulut vaikuttavat kohtuuttoman suurilta, tai niitä ei ole perusteltu riittävällä tavalla, voi perintäkulut riitauttaa reklamaatiossa ja vaatia perintätoimistolta selvitystä kulujen muodostumisesta.

Mikäli perintätoimisto toimii hyvän perintätavan tai säädösten vastaisesti, asiasta voi kannella perintätoimistojen toimintaa valvovalle Etelä-Suomen Aluehallintovirastolle.

Ilmoitus aluehallintovirastolle hyvän perintätavan tai muutoin lain vastaisesta perinnästä:

Etelä-Suomen AVI valvoo, että perintätoimen harjoittajat noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa. Aluehallintovirasto ei ota kantaa sopimuksen pätevyyteen tai laskun aiheellisuuteen liittyviin kysymyksiin, vaan ainoastaan perintätoimiston toiminnan lainmukaisuuteen.

Jos elinkeinonharjoittaja epäilee, että perintää on harjoitettu hyvän perintätavan tai säädösten vastaisesti, hän voi tehdä asiasta ilmoituksen virastolle. Ilmoitukseen tulisi aina liittää mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot:

  1. perinnän kohteena olevan velallisen / väitetyn velallisen virallinen rekisteröity toiminimi ja y-tunnus
  2. lyhyt selvitys perintätoimiston toiminnasta asiassa, ja millä tavoin perintätoimisto on menetellyt hyvän perintätavan tai muutoin lainvastaisesti
  3. jäljennökset velalliselle toimitetuista saatavaa koskevista laskuista, maksumuistutuksista ja maksuvaatimuksista
  4. jäljennökset mahdollisista perittävää saatavaa koskevista reklamaatioviesteistä ja niihin saaduista vastauksista
  5. tieto siitä, onko perintäyhtiö jatkanut saatavan perintää reklamaation jälkeen, ja onko vastannut reklamaatioihin
  6. jos ilmoituksessa esitetään saatavan olevan vanhentunut tai riitainen, jäljennökset mahdollisista saatavaa koskevista sopimuksista ja niiden mahdollisista irtisanomisista, sekä jäljennökset mahdollisista toisten perintätoimistojen lähettämistä maksuvaatimuksista

Ilmoituksen perintätoimen harjoittajan lain tai hyvän perintätavan vastaisesta menettelystä voi tehdä

  • Suomi.fi-sivuilla
  • vapaamuotoisesti kirjallisesti

Suositeltavaa on käyttää em. lomaketta.

Ilmoituksen liitteineen voi toimittaa aluehallintovirastolle seuraavilla tavoilla sähköpostitse osoitteeseen

  • kirjaamo.etela@avi.fi (suositeltavin tapa)
  • postitse osoitteeseen: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, PL 1, 13035 AVI
  • faksilla numeroon 0295 016 661

Puhelinmyyntinauhoitteen tarkistaminen ja suoramarkkinoinnin kieltäminen

Yritysten väliseen puhelinmyyntiin on liittynyt erilaisia epäselvyyksiä. Osapuolten näkemykset eriävät esimerkiksi siitä, onko puhelimessa tarjottua palvelua tilattu ja mitä puhelinkeskustelun aikana on sovittu. Osa erimielisyyksistä liittyy siihen, minkälainen tietosuoja markkinoinnin kohteena olevalla yrittäjällä on puhelinmarkkinointiin liittyen. Yrittäjällä on yritysmuodosta riippumatta aina lain mukaan oikeus tarkastaa puhelinmarkkinointia varten tallennetut nauhoitteet sekä oikeus kieltää itseensä kohdistuva puhelin- tai muu suoramarkkinointi.

Puhelinnauhoitteen sisällön voi tarkastaa

Myyntipuheluita nauhoittavalla yrityksellä on velvollisuus kertoa vastapuolelle puhelun nauhoittamisesta. Puhelinnauhoitteet ovat lain mukaan yrittäjän tai yrityksen henkilökuntaan kuuluvan työntekijän henkilötietoja yritystoiminnan muodosta riippumatta. Henkilötietojen tarkastusoikeus koskee myös kahden yrityksen välisiä puhelinkeskusteluja ja yrittäjällä on oikeus tarkastaa tallenteiden sisältö esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa osapuolilla on erimielisyyttä keskustelun sisällöstä.
Puhelinnauhoitteeseen tai muihin omiin tietoihin voi käydä tutustumassa puhelinmarkkinointia harjoittavan yrityksen toimipaikassa. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkeskustelutallenne on aina annettava hänelle myös kirjallisessa muodossa. Tietojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä.

Tarkastusoikeuden käyttäminen sujuu yleensä helpoiten seuraavien ohjeiden avulla:

  • Tarkastuspyynnön voi esittää vapaamuotoisella kirjeellä.
  • Henkilön, jota nauhoite koskee, on allekirjoitettava omakätisesti kyseinen lomake tai kirje. Pyynnössä voi mainita myös yrityksen nimen, mutta on tärkeää, että pyynnön varsinainen esittäjä on yksittäinen henkilö.
  • Lomakkeesta tai kirjeestä on syytä ottaa itselleen kopio.
  • Pyynnössä kannattaa yksilöidä selkeästi, mitä tietoja haluaa saada tarkastusoikeuden nojalla. Kun kyse on puhelintallenteesta, keskustelun ajankohta ja toisen osapuolen nimi on hyvä mainita, mikäli ne ovat tiedossa.
  • Allekirjoitetun lomakkeen voi skannata ja toimittaa sähköpostilla, faksata tai postittaa.

Markkinoinnin voi kieltää

Yrittäjällä on oikeus kieltää kaikki häneen itseensä kohdistuva suoramarkkinointi. Vastaava kielto-oikeus koskee myös markkina- ja mielipidetutkimusten tekemistä. Jos suoramarkkinointia kohdistetaan yrittäjään hänen henkilötietojensa perustella, tulee yrittäjälle kertoa, mistä hänen henkilötietonsa on saatu.

Myös yrityksillä on oikeus kieltää yritykseen kohdistuva puhelin-, sähköposti- tai muu suoramarkkinointi. Kiellosta tulee ilmoittaa markkinoinnin harjoittajalle. Ilmoituksen voi tehdä vapaamuotoisesti eikä kiellosta saa periä maksua. Yritykselle on annettava mahdollisuus helposti kieltää yhteystietojensa käyttö jokaisen suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetyn sähköpostiviestin, tekstiviestin, puheviestin, ääniviestin ja kuvaviestin yhteydessä. Tästä kieltomahdollisuudesta on myös tiedotettava selkeästi.

Lisätietoja ja toimintaohjeita tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä antaa tietosuojavaltuutetun toimisto (www.tietosuoja.fi). Puhelinneuvonta p. 029 561 6670. Lisätietoja aiheesta löytyy myös tietosuojavaltuutetun toimiston oppaista ja tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivujen kysyttyä-osiosta.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat juridista neuvontaa arkisin klo 8–18 välisenä aikana valtakunnallisesta neuvontapalvelusta p. 09 229 222.

Harhaanjohtava markkinointi ja oikeustoimilain pätemättömyysperusteet

Kysymys: Tein puhelimessa sopimuksen minulle annettujen väärien tietojen perusteella. Voinko peruuttaa sopimuksen?

Vastaus: Lähtökohtaisesti puhelimessa tehdyt sopimukset ovat yhtä päteviä kuin suullisetkin. Yritysten välillä myös etämyyntisopimukset ovat heti sitovia, eikä niillä ole lakiin perustuvaa yleistä peruutusaikaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sopimus olisi kaikissa tilanteissa tullut myyjän väitteistä huolimatta voimaan tämän esittämällä tavalla.

Oikeustoimilaissa luetellaan tiettyjä yleisiä sopimuksen pätemättömyysperusteita. Lain mukaan oikeustoimi, joka on saatu aikaan petollisella viettelyllä, ei sido siihen vieteltyä osapuolta. Termi on vanhahtava ja arkikielellä sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi paikkansapitämättömien tai harhaanjohtavien tietojen antamista. Myös asioiden salaaminen voi olla petollista viettelyä.

Virheellisen tiedon oltava olennaista

Jotta sopimus olisi pätemätön, on virheellisellä tiedolla tai muulla toimella täytynyt olla olennaista merkitystä sopimuksen tekemisen kannalta. Jos virheellinen tieto on ollut sivuseikka, ei pätemättömyyteen voi vedota. Myöskään tavanomainen oman palvelun kehuminen ei vielä sinänsä ole petollista viettelyä, jos siihen ei sisälly olennaisesti vääriä ja päätökseen vaikuttaneita väitteitä.

Virheellisen tiedon ei tarvitse välttämättä liittyä suoraan palvelun sisältöön. Petollista viettelyä voi myös olla esimerkiksi väite siitä, että kyse olisi olemassa olevan sopimussuhteen jatkamisesta, vaikka todellisuudessa kyse olisi täysin uudesta kontaktista. Viettelyyn syyllistyvän tahon ei myöskään välttämättä tarvitse olla itse sopimuskumppani. Jos petolliseen viettelyyn on syyllistynyt muu taho, on tosin sopimuskumppanin täytynyt tietää viettelystä. Mikäli sopimuskumppani on ollut itse vilpitön, on sopimus sinänsä syntynyt. Tällöin vietelty voi toki vaatia vahingonkorvausta viettelyyn syyllistyneeltä taholta.

Petollinen viettelykään ei kuitenkaan suojaa harkitsemattomien sopimusten tekemiseltä, jos sopimuskumppani on tilanteessa toiminut täysin asianmukaisesti. Jos siis sopimuksesta saadut tiedot ovat olleet sinänsä oikeat ja täydelliset, vaikkakin mahdollisesti epäedulliset tilaajan kannalta, ei petolliseen viettelyyn voi luonnollisestikaan vedota.

Harhaanjohtavan markkinoinnin kohdalla saattaa myös tulla kysymykseen esimerkiksi oikeustoimilain mukainen kunnianvastainen ja arvoton menettely. Sellaista sopimusta, jota tehtäessä on toimittu kunnianvastaisesti ja arvottomasti ei voida pitää pätevänä. Kyseessä on varsin yleisluontoinen pätemättömyysperuste, jonka soveltaminen on hyvin tapauskohtaista. Siihen voidaan yleensä vedota myös yhdessä jonkun muun oikeustoimilaista ilmenevän pätemättömyysperusteen, kuten petollisen viettelyn, kanssa.

Pätemättömyyteen vetoaminen ja reklamointi

Oikeustoimilain pätemättömyysperusteista seuraa, että sopimus kokonaisuudessaan on pätemätön. Sopimus ei siis jää osittaisenakaan voimaan. Pätemättömyyteen voi näissä tilanteissa lähtökohtaisesti vedota vain se osapuoli, johon väärinkäytös on kohdistunut. Siten esimerkiksi petollisella viettelyllä sopimuksen aikaan saanut myyjä ei voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen, jos sopimukseen vietelty tilaaja jostain syystä haluaakin pysyttää sopimuksen voimassa. Ainoastaan tilaaja voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen vapauttavana seikkana. Tällöinkään kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta tai irtisanomisesta, vaan pätevää sopimusta ei ole syntynyt.

Mikäli tilaaja katsoo, että sopimusta rasittaa jokin mainituista pätemättömyysperusteista, on siitä lähtökohtaisesti syytä reklamoida. Kyse ei ole sopimuksen peruuttamisesta, vaan reklamaatiossaan tilaaja katsoo, että esimerkiksi petollisen viettelyn vuoksi sopimus ei ole häntä sitova ja sopimukseen perustuvat laskut tms. velvoitteet siksi aiheettomia. Jos tilaaja pätemättömyysperusteesta kuultuaan ei reklamoi sopimuksesta vaan jatkaa sopimuksen mukaista toimintaa, esimerkiksi verkkopalvelun käyttöä, hän ei voi enää vedota pätemättömyysperusteeseen.

Harhaanjohtavan markkinoinnin tilanteissa laskun riitauttamisen ja sopimuksen pätemättömyyden voi usein perustella myös muilla tavoilla. Ei ole myöskään välttämätöntä käyttää juuri oikeustoimilain vanhahtavia termejä, vaan pätemättömyyden voi perustella omin sanoin vapaamuotoisesti. Tärkeintä on perustelujen sisältö. Perustelu riippuu aina kustakin yksittäistapauksesta. Epävarmoissa tilanteissa, on suositeltavaa olla yhteydessä Suomen Yrittäjien oikeudelliseen neuvontapalveluun, joka toimii arkisin klo 8–18 numerossa 09 229 222. Neuvontapalvelumme neuvoo mielellään sopimuksen pätemättömyyteen ja reklamointiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä.