Perheenlisäys (vanha laki: laskettu aika ennen 4.9.2022)

Vaikka yrittäjällä ei valitettavasti aina ole mahdollisuutta pitää vanhempainvapaata, on hyvä muistaa, että yrittäjänä myös sinulla on oikeus Kansaneläkelaitoksen maksamiin vanhempainpäivärahoihin. Vanhempainpäivärahat eivät kuitenkaan tule automaattisesti, vaan niitä on haettava erikseen.

Vanhempainpäivärahat uudistuivat ja niitä koskeva uusi laki astui voimaan 1.8.2022.

Vanhempainpäivärahat uudistuivat ja niitä koskeva uusi laki astui voimaan 1.8.2022. Saat uuden lain mukaisia vanhempainpäivärahoja, jos lapsesi laskettu syntymäaika on ollut aikaisintaan 4.9.2022. Tällöin raskausrahakausi on alkanut aikaisintaan 1.8.2022. Jos lapsi kuitenkin syntyi ennenaikaisesti 29.7.2022 tai sitä aikaisemmin, saat vanhempainpäivärahoja vanhan lain mukaan. Jos perheesi on alkanut saada vanhempainpäivärahoja aiemmin, niitä ei voi 1.8.2022 muuttaa uuden lain mukaisiksi. Jos adoptoit, saat vanhempainpäivärahaa uuden lain mukaan, jos otit lapsen hoitoon 31.7.2022 tai sen jälkeen.

Tällä sivulla saat tietoa, jos etuutesi määräytyvät vanhan lain mukaan.

Raskaana oleva nainen voi jäädä äitiysvapaalle aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa. Äitiysvapaan ajalta voit saada Kelasta äitiysrahaa, jota maksetaan 105 arkipäivää eli noin neljä kuukautta. Äitiysvapaan aikana voit työskennellä normaalisti ja saada äitiysrahaa. Tällöin kuitenkin normaalin päivärahan sijaan maksetaan niin sanottua vähimmäispäivärahaa. Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta äitiysrahaan, sillä sitä maksetaan vain arkipäiviltä.

Äitiysrahaa sinun pitää hakea Kelasta viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa.

Isä voi lapsen syntymän jälkeen saada isyysrahaa enintään 54 arkipäivää, joista enintään 18 päivää voit hoitaa lasta kotona äidin kanssa samaan aikaan kun äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Isyysrahan saaminen edellyttää, että isä osallistuu lapsen hoitoon eikä opiskele päätoimisesti tai työskentele. Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta isyysrahaan.

Isyysrahakauden voi aloittaa heti lapsen syntymän jälkeen ja päivärahapäivät tulee käyttää ennen kuin lapsi täyttää 2 vuotta.

Isyysrahaa on haettava kaksi kuukautta isyysrahakauden päättymisen jälkeen.

Vanhempainrahakausi alkaa äitiysrahakauden jälkeen. Kela maksaa vanhempainrahaa 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Vanhempainrahakaudelle voi jäädä joko äiti tai isä, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että isä ja äiti ovat vapaalla vuorotellen. Molemmat vanhemmat eivät lähtökohtaisesti voi olla vapaalla yhtä aikaa.

Jos olet lapsen vanhempana työssä vanhempainrahakaudella, maksetaan päivärahasi vähimmäismääräisenä työssäolopäiviltä. Aiemmin vanhempainrahakaudella työskentelevälle isälle ei pääsääntöisesti maksettu vanhempainrahaa työssäolopäiviltä, koska isän vanhempainrahan maksamisen edellytyksenä on lapsen hoitoon osallistuminen.

Työskentely sunnuntaisin ei vaikuta vanhempainrahaan, sillä sitä maksetaan vain arkipäiviltä.

Äiti ja isä voivat saada Kelasta osittaista vanhempainrahaa, jos jaatte lapsen hoitovastuun ja teette osa-aikatyötä. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että molemmat vanhemmista ovat tehneet työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vähintään 2 kuukaudeksi. Työ katsotaan osa-aikaiseksi, kun työaika ja -palkka ovat 40–60 prosenttia kokoaikaisen työntekijän palkasta ja työajasta. Myös yrittäjä voi jäädä osittaiselle vanhempainvapaalle, kun vähennät työaikaasi vastaavalla tavalla.

Vanhempainrahaa on haettava kuukausi ennen päivärahakauden alkamista.

Sateenkaariperheessä äitiysrahaa voi saada vain lapsen biologinen äiti.

Äidin naispuolinen avio- tai avopuoliso tai rekisteröity puoliso voi jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaan ajalta maksetaan vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Puolisoina voitte sopia keskenänne, kumpi jää hoitamaan lasta. Voitte myös jakaa kauden. Yhtä aikaa ette kuitenkaan voi olla vapaalla, ellei kyseessä ole osittainen vanhempainraha.

Äidin puolisolla on myös oikeus isyysrahaan. Puolison isyys- ja vanhempainrahaoikeus ei edellytä, että puoliso on adoptoinut kumppaninsa lapsen.

Lapsen biologisella isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan vain silloin, kun isä vastaa lapsen hoidosta. Isän puolisolla ei ole oikeutta vanhempainpäivärahoihin.

Lue lisää perhe-etuuksista Kansaineläkelaitoksen sivuilta.

Alle 7-vuotiaan adoptiolapsen vanhempi voi jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan lastaan ja saada kyseiseltä ajalta vanhempainrahaa (tai osittaista vanhempainrahaa). Vanhempainrahaa voidaan maksaa siitä päivästä alkaen, kun saat adoptiolapsen hoitoosi. Vanhempainrahaa maksetaan aina vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää.

Adoptioäidille tai -isälle ei yleensä makseta vanhempainrahaa samalta ajalta. Vanhempainvapaan aikana et voi olla ansiotyössä tai päätoimisena opiskelijana. Adoptiolapsen isällä oikeus isyysrahaan samoin ehdoin kuin muillakin isillä.

Vanhempainpäiväraha on suuruudeltaan yleensä noin 70 prosenttia työtulosta. Prosenttiosuus riippuu kuitenkin työtulon suuruudesta. Lisäksi päivärahoihin maksetaan korotuksia. Äitiysrahaa maksetaan korotettuna ensimmäisiltä 56 arkipäivältä.

Vanhempainpäivärahat määräytyvät vuositulon perusteella. Vuositulo lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujaksolta, joka edeltää päivärahaoikeuden alkamista edeltävää kalenterikuukautta. Tarkastelujakson ja päivärahan alkamisajankohdan väliin jää siten1 kuukausi, jonka aikana saatuja tuloja ei oteta huomioon.

  • palkkatulot
  • vakuutuspalkka
  • YEL- ja MYEL-työtulo
  • tietyt etuudet
  • tietyt ansionmenetyskorvaukset

Vuositulo voi muodostua yhdestä tai useammasta edellä mainitusta tulosta. Kela saa yleensä tarvitsemansa tiedot tulorekisteristä ja vakuutuslaitoksista, eikä niitä tarvitse ilmoittaa erikseen Kelaan. Jos sinulla ei ole tuloja tarkastelujakson aikana tai ne ovat hyvin pienet, päivärahasi on aina vähintään vähimmäismääräinen.

Yrittäjien vuosituloon lasketaan 12 kalenterikuukauden tarkastelujakson YEL- ja/tai MYEL-työtulo. Vuosituloon ei lasketa mukaan palkkatuloa omasta yrityksestä eikä elinkeinotoiminnan ansiotuloa. Jos YEL- tai MYEL-työtulon määrä on muuttunut tarkastelujakson aikana, huomioidaan keskimääräinen työtulo. Jos sinulla on yritystoiminnan ohella esimerkiksi palkkatuloa työskentelystä toiselle, huomioidaan se päivärahan määrän.

Aiheeseen liittyvät uutiset