Etsi

Työmarkkinareformien tarve on huutava

Suomen talouden tilanne on huolestuttava: maailmantalouden ongelmat varjostavat vientiä, kasvu hiipuu, työllisyysaste on liian alhainen, huoltosuhde heikkenee, moni kunta on talousvaikeuksissa ja julkisen talouden velkaantuminen syvenee. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä kasvaa ja lähes puoli miljoonaa parhaassa työiässä olevaa on työmarkkinoiden ulkopuolella.

Suomen yrityksistä ylivoimaisesti valtaosa on pieniä ja keskisuuria, eli niissä on korkeintaan 250 työntekijää. 93 prosenttia on mikroyrityksiä, jotka työllistävät alle 10 henkeä. Työnantajayrityksiä on noin 100 000, mukaan lukien maatalousyrittäjät. Yksinyrittäjiä on noin 200 000. Yksinyrittäjien määrä on kasvanut vahvasti 2000-luvulla, mutta työnantajayritysten määrä polkee paikallaan. Suomessa yksinyrittäjien osuus työllisyydestä on 13 prosenttia, mikä on selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin pk-yrityksiin. Vuosina 2001–2017 pk-yrityksiin syntyi 135 000 työpaikkaa. On kuitenkin tärkeä huomata, että pienyrityksissä työpaikkojen määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvulla. 2-4 henkeä työllistävissä yrityksissä työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin 45 000:lla.

Tuore Maailman talousfoorumin (WEF) kilpailukykyvertailu kertoo suurista ongelmista Suomen työmarkkinoilla. Suomen julkinen sektori ja osaamisjärjestelmä ovat monella tapaa kilpailukykyisiä, mutta työmarkkinamme on menestynyt kansainvälisessä vertailussa huonosti. Heikoimpia sijoja Suomi saa palkanmuodostuksen joustavuudessa (sija 139.), työvoiman liikkuvuudessa (sija 109.), työn veroasteessa (sija 104.), palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä (sija 97.) sekä ulkomaisen työvoiman palkkauksen helppoudessa (sija 89.).

Suomalaisten työmarkkinoiden tilanne ei ole kestävä. Työmarkkinajärjestöjen ja lainsäätäjän on aika hyväksyä tosiasiat ja tehdä nopeasti toimia, jotka lisäävät Suomen työmarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä. Se on välttämätöntä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden vuoksi. Suomi on myös työmarkkinoiden osalta avoin talous, jonka yritykset kohtaavat kansainvälisen kilpailun niin vienti- kuin kotimarkkinoillakin.

Yrittäjät tukee vahvasti hallituksen tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteesta. Jotta hallituksen työllisyystavoite voi toteutua, tarvitaan lisää työllistäviä pk-yrityksiä ja työpaikkoja pk-kenttään. Vaikuttavien työmarkkinareformien tarve on huutava.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmaan kirjatut työllisyystoimet eivät ole riittäviä työllisyysasteen nostamiseksi. Asetetut työllisyystyöryhmät, joissa myös Yrittäjät on mukana, ovat paljon vartijoina. Työ etenee mutta hitaasti. On oikein, että hallitus tekee yhteistyötä työmarkkinoiden osapuolten kanssa, mutta vastuu työllisyysastetta nostavista ja työttömyyttä vähentävistä uudistuksista on hallituksella. Toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden on oltava vaikuttavia.

Tuore Yrittäjägallup (Kantar, 9/19) osoittaa, että yrittäjät ovat valmiit työllistämään enemmän, jos työmarkkinoita uudistetaan rohkeasti. Suurimpia työllistämisen esteitä ovat yrittäjien mielestä mikroyritysten liian korkea irtisanomissuoja (46 %), liian vähäiset mahdollisuudet sopia paikallisesti työehdoista (39 %) ja liiallinen normisto (35 %).

Hallituksen pitää sen vuoksi määrätietoisesti madaltaa työllistämisen riskejä pienimmissä yrityksissä keventämällä irtisanomissuojaa, lisätä paikallisen sopimisen liikkumatilaa kaikissa yrityksissä, vähentää työllisyyttä estäviä ja hidastavia normeja, poistaa takaisinottovelvollisuus sekä panostaa pienten yritysten jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittämiseen. Lisäksi on poistettava esteitä yrittäjyyden aloittamisen tieltä ja helpotettava yrittäjän uutta alkua epäonnistumisen jälkeen.

 

Päivitetty 18.10.2019