Ulkomaalaisen työntekijän verotus

Verovelvolliset ovat Suomessa joko yleisesti verovelvollisia tai rajoitetusti verovelvollisia. Pääsääntöisesti yleisesti verovelvollisia ovat Suomessa asuvat henkilöt ja rajoitetusti verovelvollisia ulkomailla asuvat henkilöt.

Seuraava esitys on luonteelta yleisluontoinen tiivistelmä ulkomaisen työntekijän verotuksesta Suomessa. Tiettyjä työntekijäryhmiä, kuten esimerkiksi opiskelijoita, opettajia, tutkijoita, kutsuttuja luennoitsijoita, sekä urheilijoita ja taiteilijoita koskevat erityissäännökset.

Samoin tiettyjä erityistilanteita, kuten esimerkiksi päivärahoja ja työkorvauksia varten on olemassa omia eritysmääräyksiä. Tästä syystä yksittäistapauksissa on aina suositeltavaa olla yhteydessä verotoimistoon tapauskohtaisten ohjeiden saamiseksi.

Jos ulkomaisen työntekijän oleskelu Suomessa kestää enintään kuusi kuukautta, häntä kohdellaan verotuksessa lähtökohtaisesti rajoitetusti verovelvollisena, jolloin työantaja perii työntekijältä lopullisena verona lähdeveron. Lähdeveron suuruus on 35 %, ellei työntekijän lähdeverokortissa tai verotoimistosta saaduissa ohjeissa ole muuta määräystä. Lähdeveroa maksetaan myös luontoiseduista. Lähdeverosta voidaan tehdä 510 euron kuukausikohtainen lähdeverovähennys, tai jos palkkaa kertyy alle kuukauden mittaiselta ajalta, niin 17 euron päiväkohtainen vähennys. Vähennys lasketaan rahapalkan ja luontoisetujen yhteismäärästä. Työantaja ei voi tehdä vähennystä oma-aloitteisesti, vaan sen tekeminen edellyttää, että vähennysoikeudesta on maininta työntekijän lähdeverokortissa. Mahdollinen työnantajan sosiaaliturvamaksu ja vakuutetun sairausvakuutusmaksu on kuitenkin maksettava määrästä, josta lähdeverovähennystä ei vielä ole tehty.

Poikkeuksena rajoitetusti verovelvollisten lähdeveroon perustuvaan verotukseen ovat EU- ja ETA-maiden, sekä tiettyjen verotussopimusmaiden kansalaiset, joilla on halutessaan mahdollisuus vaatia, että Suomessa kertyneiden ansiotulojensa osalta toimitetaan normaali progressiivinen verotus. Mikäli työntekijä haluaa, että häneen sovelletaan lähdeveroon perustuvan verotuksen sijasta progressiivista verotusta, asiasta syytä olla yhteydessä verotoimistoon.

Pääsääntöisesti ulkomaisen työntekijän oleskelun kestäessä yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, häntä kohdellaan verotuksessa lähtökohtaisesti yleisesti verovelvollisena, jolloin verotus perustuu samoihin progressiivisen verotuksen sääntöihin, kuin Suomessa pysyvästi asuvien kohdalla. Työnantaja toimittaa ennakonpidätyksen verotoimistosta saadun palkansaajan verokortin mukaan. Jos kuuden kuukauden ylittyminen on epävarmaa, myönnetään aluksi lähdeverokortti tai rajoitetusti verovelvollisen verokortti. Tavallinen verokortti myönnetään, kun kuuden kuukauden ylittyminen varmistuu. Tilapäinen poissaolo ei estä pitämästä oleskelua yhtäjaksoisena.

 

Lisätietoa:

Verohallinto: Suomessa toimivan yrityksen ulkomaisten työntekijöiden verotus

Verohallinnon ohje: Ulkomailta Suomeen tulevan verotus

Lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan verotuksessa ulkomaisen aliurakoitsijan palveluksessa olevia ulkomaisia työntekijöitä. Aliurakoinnissa työnjohto- ja valvontaoikeus on aliurakoitsijan vastuulla. Aliurakoinnissa aliurakoitsija asettaa työvälineet työntekijöidensä käyttöön ja vastaa työn lopputuloksesta.

Tällaisessa tilanteessa ulkomailta Suomeen Komennukselle lähetettyä työntekijää ei veroteta Suomessa, mikäli Suomessa oleskelu kestää enimmillään 183 päivää kussakin verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona. Koska ulkomaisen työntekijän verotus riippuu maiden välisestä verosopimuksesta ja oleskelun kestosta, on yksittäistapauksessa aina syytä kääntyä veroviranomaisten puoleen verotuksen oikeellisuuden varmistamiseksi.

Seuraava ohjeistus koskee tilanteita, joissa ulkomainen vuokratyönantaja maksaa palkan Suomessa työskentelevälle vuokratyöntekijälle. Lisäksi edellytetään, että ulkomaisella työantajayrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa tai tytäryritystä tai muuta yhtiötä.

Alle kuusi kuukautta Suomessa oleskelevien ulkomaisen työnantajan palveluksessa olevien vuokratyöntekijöiden palkkatuloa verotetaan Suomessa vain, jos työntekijä tulee maasta, jonka kanssa Suomella ei ole verosopimusta, tai mikäli työntekijän asuinvaltion kanssa solmittu verosopimus sallii verottamisen. Näissä tilanteissa palkka katsotaan Suomessa veronalaiseksi ansiotuloksi oleskeluajasta riippumatta heti ensimmäisestä työpäivästä alkaen.

Seuraavat verosopimukset sallivat verottamisen:

  • Vuodesta 2007 alkaen: Islanti, Norja, Ruotsi, Tanska, Latvia, Liettua ja Viro
  • Vuodesta 2009 alkaen: Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Mansaari
  • Vuodesta 2010 alkaen: Guernsey, Bermuda ja Jersey
  • Vuodesta 2011 alkaen: Puola, Kazakstan, Caymansaaret
  • Vuodesta 2013 alkaen: Turkki
  • Vuodesta 2014 alkaen: Kypros ja Tadzikistan
  • Vuodesta 2018 alkaen: Saksa ja Turkmenistan

Muista sellaisista valtioista, joilla on Suomen kanssa voimassaoleva verosopimus, mutta joita ei ole lueteltu yllä olevassa listassa, tulevien vuokratyöntekijöiden palkka verotetaan Suomessa vain siinä tapauksessa, jos työntekijä oleskelee täällä yli 183 päivää perättäisten 12 kuukauden tai kalenterivuoden aikana. Laskentatapa ja saattaa vaihdella eri verosopimusmaiden kohdalla. Työantajan on hyvä tarkistaa yksittäistapauksessa verotoimistosta, onko kyseisen työntekijän kotivaltion ja Suomen välillä voimassaoleva verosopimus, ja miten verotus sen perustella määräytyy.

Ulkomaisen yrityksen Suomessa oleva vuokratyöntekijä voi tulla Suomessa yleisesti verovelvolliseksi, jos hänellä on Suomessa varsinainen asunto ja koti tai jos hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan. Näissä tilanteissa henkilöä pidetään Suomessa yleisesti verovelvollisena ja hänen tulonsa verotetaan progressiivisena tuloverotuksena verotusmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. Ainoastaan poikkeuksellisesti Suomi ei näissä tilanteissa verota tuloa. Työntekijän on lisäksi annettava Suomeen veroilmoitus oma-aloitteisesti, jollei hän saa esitäytettyä veroilmoitusta.

Mikäli ulkomainen vuokratyöntekijä on edellä mainittujen sääntöjen perusteella verovelvollinen Suomeen, työntekijän on itse huolehdittava verojensa maksamisesta Suomessa ansaitsemastaan palkkatulosta. Työntekijän on otettava yhteys työskentely- tai oleskelupaikkakuntansa verotoimistoon heti aloittaessaan työskentelyn Suomessa, kuitenkin viimeistään työskentelyn aloittamista seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Tämän perusteella verotoimisto määrää ennakkoveron. Suomen veroviranomainen antaa todistuksen Suomeen maksetusta ennakkoverosta ennakkoveron hakemisen yhteydessä. Suomen ja vuokratyöntekijän lähettäjävaltion välisessä verosopimuksessa on määräykset kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta.

 

Lisätietoa

Verohallinnon ohje: Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Verotoimisto myöntää ulkomaiselle työntekijälle tarvittaessa lähdeverokortin ja normaalin palkansaajan progressiiviseen verotukseen pohjautuvan verokortin. Rakennusalalla työntekijä tarvitsee myös veronumeron. Tämä koskee niin ulkomaisia kuin suomalaisia työntekijöitä. Veronumero on ilmoitettava verohallinnon veronumerorekisteriin.

Työantaja voi myös tilata veronumerot työntekijöiden puolesta. Ulkomainen työntekijä tarvitsee suomalaisen henkilötunnuksen, jotta voi hakea veronumeroa, ennakkoveropäätöstä tai verokorttia. Henkilötunnusta haetaan verotoimistosta, jos oleskelu suomessa kestää alle vuoden.

Jos ulkomaisen työntekijän suunniteltu oleskelu kestää yli vuoden, on henkilötunnusta haettava erikseen maistraatista ja veronumeroa ja muita veroasiakirjoja verotoimistosta. Verohallinnon internetsivuilla on saatavilla veronumeron hakemiseen liittyviä ohjeita useilla eri kielillä.

Lisätietoa ja ohjeet henkilötunnuksen ja veronumeron hakemiseen:

Verohallinnon ohje

Rakennusteollisuus RT ry:n, Rakennusliitto ry:n ja Ammattiliitto PRO:n vuonna 2013 julkaisema rakennusalaa varten laadittu opas ulkomaalaisten työskentelystä Suomessa, saatavilla suomen- ja englanninkielisenä osoitteessa

Työn teettäjän on annettava ilmoitus Verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut ulkomaista vuokratyövoimaa. Ilmoitus on annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen.

Ilmoituksessa on oltava

  • yrityksen yksilöinti- ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta
  • edellä mainittu lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa tarkoitetun edustajan yksilöinti- ja yhteystiedot.

Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava. Tiedot on ilmoitettava Verohallinnon lomakkeella. Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.

Lisätietoa työantajan ja työn teettäjäyrityksen velvollisuuksista:

Verohallinnon ohje: Ulkomaiset vuokratyöntekijät ja Suomen verotus

Neuvontaa puhelimitse jäsenille oikeudellisissa asioissa

Ikoni kahdesta henkilöstä

Neuvontapalvelu

Jäsenpalveluna maksuton lakineuvonta ja asiantuntija-apu
Arkisin klo 8–18