Etsi

Yrittäjyys

Paipis Centralbod - Elämää maalaisrautakaupassa

Robert Lindqvist on onnellinen yrittäjä. Paipis Centralbod oli alun alkaen ruokakauppa, josta sai myös maataloustavaraa. Robertilla on päävastuu käytännön yrittämisestä, mutta edelleen aisaparina toimii hänen 68-vuotias isänsä Jan-Christer Lindqvist.

Istumme kahvipannun vieressä sosiaalitiloissa. Koko ajan uusia henkilöitä tulee ottamaan kahvia ja hetken päästä isäntä joutuu keittämään uutta. Onko täällä näin paljon työntekijöitä? Käy ilmi että he ovat kylänmiehiä. Maatalousrautakauppa Paipis Centralbod on yhteisöllisyyden ilmentymä – kokoontumispaikka Sipoon Paippisten kylässä.

Yrittäjä Robert Lindqvist – jo kolmannessa polvessa – suomii mediaa: – Kun lehdissä lukee, että on lama, niin kaikki alkavat säästää rahaa, kun he pelkäävät, tuleeko huonot ajat vai ei. Viime vuonna lehdet eivät enää kirjoitelleet niin pahasti ja se olikin hyvä vuosi.

Robert kykeni viime vuonna pitämään lomaa kaksi pidennettyä kesäviikonloppua – toinen oli juhannus ja toisena hän kävi Spassa katsomassa formulakisoja.

Robertilla on päävastuu käytännön yrittämisestä, mutta edelleen aisaparina toimii hänen 68-vuotias isänsä Jan-Christer Lindqvist.

– Vielä pari vuotta ajattelin olla mukana, jos terveys sallii, Jan-Christer kaavailee.

 

 

 

Postiin opettelemaan työntekoa

Isän ja pojan suhde työmaalla on toiminut hyvin. Poika on perinyt työn isältään, kuten isä peri omalta isältään, kauppias Lars Lindqvistiltä, joka perusti Paipis Centralbodin kilometrin päähän nykyisistä toimitiloista vuonna 1952. Kauppaa oli käyty jo ennen vuotta 1952 – siitä ovat todisteena seinällä roikkuvat luvat myydä torjunta-aineita, joista löytyy vuosiluku 1946.

Jan-Christer tuli mukaan 1965, Robert 1994 suoraan armeijasta. Yrittäjäksi Robert ryhtyi vuonna 2004 Jan-Christerin veljen tilalle, joka oli kuollut 2002. Isä-Jan-Christer laittoi mopoikäisen poikansa kesätöihin Nikkilän postiin, jotta tämä oppisi tekemään töitä.

– Faija sanoi, että mene muualle töihin, niin opit olemaan laiskottelematta. Töihin oli tultava joka aamu ajoissa ensin lajittelemaan postia ja sitten jakamaan se. Kotiin ei voinut jäädä, sillä joku muu olisi joutunut tekemään sun työt, Robert muistelee.

 

Koko perhe mukana

Centralbodissa on töissä tai mukana toiminnassa isän ja pojan lisäksi molempien vaimot, joiden kummankin etunimi on Marianne. Ulkopuolisia palkollisia on yksi – Patric Matsson. Robertin lapset Hugo ja Madeleine tulevat koulusta kauppaan.

– Paljon vietän vapaa-aikaa täällä työpaikalla. Kesäisin mennään joskus Turun saaristoon, kun äiti-Marianne on sieltä kotoisin, Robert toteaa.

Paipis Centralbod oli alun alkaen ruokakauppa, josta sai myös maataloustavaraa. Vuonna 1984 toteutui sukupolvenvaihdos ja Jan-Christer osti veljensa kanssa isältään kaupan. Seuraavana päivänä he myivät ruokatavaravaraston naapurikaupalle KG Valinnalle ja keskittyivät siitä eteenpäin maatalous-rautakauppatavaraan eli rakennustarvikkeisiin, maatalouskoneisiin, siemenviljaan, torjunta-aineisiin, lannoitteisiin.

 

Sipoon Vuoden Yrittäjä 2017

Aiemmin yritys tarjosi omilla autoilla viljan kuljetuspalvelun viljamyllyihin. Paluumatkalla autot ottivat mukaan lannoitteita Uudestakaupungista. Nykyisin viljanajosta huolehtii Jens Backman. Aikoinaan palveluun kuului myös ruoan toimittaminen asiakkaille autolla ympäri Sipoota.

Kauppa aukeaa aamuisin klo 8. Paikan päälle tullaan aikaisintaan kuudelta käymään läpi rutiinit, kuten maalinsekoituskoneen ja lattioiden pesu sekä tavaroiden lastaaminen ja järjestely hyllyihin.

Yksi kylänmiehistä, Sten-Olof Krogell, kehuu palvelua hyväksi, sillä aina saa apua, vaikka kello olisi 12 yöllä. Hyvä palvelu on johtanut siihenkin, että Paipis Centralbod valittiin Sipoon Vuoden Yrittäjäksi 2017.

– Tämä on paikka, johon voi vain tulla juttelemaan. Kahvia saa, eikä ole pakko ostaa mitään. On tällä oma sosiaalinen merkityksensä, Robert toteaa.

Robert on onnellinen yrittäjä. Applikaatio todistaa, että mies on nukkunut viimeisen viikon aikana joka yö yli seitsemän tuntia. Vuodenvaihteessa hän aloitti uuden harrastuksen kuntosalilla, jossa hänellä on oma personal trainer.

– Kun tulee ikää, pitää alkaa funtsaa, miten pitää kroppa kunnossa lopun ikää.

 

Teksti: Jukka Nissinen