Yritysten suhdanneodotukset ovat hiipuneet; erittäin kasvuhakuiset ylläpitävät optimismia
Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä Uudenmaan Yrittäjien alueella ovat edelleen laskussa. Arvio henkilökunnan määrän kehityksestä on viimeisen puolen vuoden aikana hieman laskenut, mutta on edelleen positiivinen.
Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ-ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri avaa puolen vuoden välein suomalaisten pk-yrittäjien mielikuvia yrittämisen tulevaisuudennäkymistä valtakunnallisesti, alueittain ja seutukunnittain. Kyselytutkimuksella kerätään tilastollisesti luotettavasti näkemyksiä niin yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä kuin muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.
Uudenmaan Yrittäjien alueella suhdanneodotukset ovat vaimeat. Laskua edellisestä barometrista on 10 yksikköä ja vuoden takaisesta 13 yksikköä. Saldoluku, eli positiivisten ja negatiivisten odotusten prosenttiosuuksien erotus, on nyt 6, kun se valtakunnallisesti keskimäärin on 9.
Arvio henkilökunnan määrästä on viimeisen puolen vuoden aikana hieman laskenut, mutta arvio on edelleen positiivinen. Saldoluku +8 kertoo useamman yrityksen odottavan henkilökunnan määrän kasvavan kuin laskevan seuraavan 12 kuukauden aikana. Uudenmaan Yrittäjien alueella odotukset ovat valtakunnallista keskitasoa.
– Yritysten madaltuvat odotukset tulevasta ja kasvuhaluttomuus näkyvät niin, että lisärekrytointeihin suhtaudutaan aiempaa varovaisemmin, Uudenmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Petri Graeffe sanoo.
Kasvuhalukkuus on huolestuttavan vähäistä
Uudenmaan Yrittäjien alueella voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvuhakuisia yrityksiä on 38% kyselyyn vastanneista. Osuus on laskenut alimmilleen 2000-luvulla. Koko maan tilanne on valoisampi: voimakkaasti kasvuhakuisia tai kasvuhaluisia yrityksiä on kyselyyn vastanneista 45 %.
Voimakkaasti kasvuhaluisten osuus kyselyyn vastanneista on sen sijaan pysynyt kohtuullisen ennallaan Uudenmaan Yrittäjien alueella, ja on 7 %.
– Alueemme kasvuhakuisuudessa on merkittäviä eroja. Investointeja suunnitellaan erityisesti Itä-Uudellamaalla, lisähenkilöstön palkkaamista lähinnä Keski-Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan kasvuodotukset ovat tällä hetkellä vaatimattomampia, Graeffe sanoo.
Seutukuntien tilanne vaihtelee ja heijastaa isojen hankkeiden vaiheita
Yleiset suhdannenäkymät ovat melko lähellä toisiaan pääkaupunkiseutua ympäröivän Uudenmaan seutukunnissa. Erojakin seutukuntien välillä löytyy.
Kuuma-kunnissa odotukset liikevaihdosta ja erityisesti henkilökunnan määrästä ovat selvästi keskiarvoa paremmat ja normaalin taloustilanteen tasolla. Sen sijaan investointi-innokkuus ja odotukset kannattavuudesta ovat koko maan keskiarvon alapuolella.
HyRi-alueella suhdannenäkymät ovat kaiken kaikkiaan lähellä tämänhetkisiä valtakunnallisia keskiarvoja, selkeästi normaalin hyvän taloussuhdanteen alapuolella. Investointiodotukset ovat pakkasella reilusti ja kasvuhakuisuus on heikkoa.
Itä-Uudellamaalla liikevaihto-odotukset ja kannattavuus ovat hyviä ja pitkän ajan odotusten tasolla. Investointiodotuksetkin ovat positiiviset, vaikkakin niukat.
Länsi-Uudellamaalla talouskasvun hidastuminen näkyy selkeiten. Odotukset henkilökunnan määrästä, liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat edelleen positiiviset, mutta niiden taso on selkeästi hyvää suhdannetilannetta alempi.
Pääkaupunkiseudun odotukset irronneet muusta Suomesta
Pääkaupunkiseutu eroaa Pk-yritysbarometrissa odotuksiltaan koko muusta Suomesta merkittävästi positiiviseen suuntaan.
Suhdanneodotusten ero Uudenmaan Yrittäjien alueen ja pääkaupunkiseudun välillä on selkeä. Vantalla yleisten suhdanneodotusten saldoluku on 19, Helsingissä 26 ja Espoossa 25. Henkilökunnan määrän saldoluku on Espoossa 17, Vantaalla 23 ja Helsingissä 20.
Yritysten toiminnan ilmastovaikutusten koko kuva tunnetaan vielä heikosti, mutta toimiin on jo ryhdytty
Pk-yritysbarometrissa kysyttiin tällä kertaa yritysten suhtautumisesta ja toimista ilmastovaikutuksien vähentämistoimiin. Joka viides kyselyyn vastanneista oli kartoittanut liiketoimintansa ilmastovaikutuksia. Toimiin oli kuitenkin ryhtynyt useampi: lähes puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä ilmoitti tehostaneensa kierrätystä viimeisen vuoden aikana Uudenmaan Yrittäjien alueella. Noin joka viides kyselyyn vastannut yrittäjä tikkasi kyselyssä myös kohdat, joilla kertoi tehostaneensa tuotteiden ja materiaalien käyttöä, tehostaneensa logistiikkaa tai uusineensa tai ottaneensa käyttöön puhtaampaa tai tehokkaampaa tuotantoteknologiaa tai -prosesseja.
Ilmastotekoihin ryhtyneistä yrittäjistä 58 % kertoi tekojen motivaation liittyvän yrityksen strategiaan ja arvoihin, 44 % kustannussäästöjen ja tehokkuuden hakemiseen ja 32 % yrityskuvan rakentamiseen. Pienempiä syitä ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin olivat mm. lainsäädännön vaatimukset tai asiakkaiden paine.
Harvempi kuin joka kolmas vastaaja kertoi, ettei ole ryhtynyt toimenpiteisiin vähentääkseen yrityksen ilmastovaikutuksia.
Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tiedot on kerätty joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana.
Pk-yritysbarometri, kevät 2020 löytyy kokonaisuudessaan Suomen Yrittäjien internet-sivulta
