Hankintalakiin muutoksia – hankkija saa enemmän tietoja yrityksistä
Lakiin julkisista hankinnoista tuli muutoksia heinäkuun alussa 2021. Muutokset ovat pääosin teknisiä korjauksia tai täydennyksiä, joilla muun muassa suodaan hankintayksiköille laajemmat oikeudet saada tietoja yrityksistä. Tällä pyritään muun muassa estämään harmaata taloutta.
Yrittäjien kannattaa olla muutoksista tietoisia; näkyväksi ne tulevat hankintapyyntöjen lisääntyvinä vaatimuksina.
– Nämäkin lakimuutokset osoittavat, että yrittäjien tulee hoitaa monet velvollisuudet hyvin ja huolella, arjen kiireistä huolimatta. Keskeistä on myös aktiivisesti ja pitkäjänteisesti kehittää yritystoimintaansa, alihankkija- ja asiakassuhteitaan. Se on jatkuva prosessi, joka julkisiin hankintoihin osallistuvien yrittäjien tulee omaksua, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius sanoo.
Hankintalain keskeisimmät muutokset ja täsmennykset yrittäjien kannalta:
• Jatkossa hankintayksikkö voi ulottaa velvoitteidenhoitoselvityksen aiempaa laajemmin alihankkijoihin ja kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Velvoitteidenhoitoselvitys on Harmaan talouden selvitysyksikön laatima raportti, joka sisältää yrityksen toimintaa, taloutta sekä veroihin ja lakisääteisiin eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuihin ja Tullin kantamiin maksuihin liittyvien velvoitteiden hoitamista koskevia tietoja.
Velvoitteidenhoitoselvitys on maksuton ja määritellyt viranomaiset voivat katsoa raportin suoraan Suomi.fi -kirjautumisen kautta. Velvoitteidenhoitoselvityksestä voi ilmetä asioita, jotka ovat esimerkiksi harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita.
• Harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita voi jatkossa soveltaa myös kansalliset kynnysarvot alittaviin pienhankintoihin. Pienhankinnoissa tätä mahdollisuutta on tarkoitus toteuttaa toimialoilla, joissa katsotaan olevan harmaata taloutta ja kun hankinnan arvo lähenee kansallista kynnysarvoa.
Harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet ovat laissa lueteltu lista tekijöitä, joilla hankintayksiköillä on mahdollisuus sulkea pois tarjouskilpailusta sellainen toimittaja, jonka toimituskyky on heikentynyt tai jota ei muutoin voida pitää luotettavana. Hankintayksikkö voi näin vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta johtuvia taloudellisia tai muita riskejä, jotka liittyvät hankinnan toteuttamiseen.
• EU-hankinnoissa alihankkijalta voi edellyttää rikosrekisteriotetta, josta ilmenee yhtiön vastuuhenkilöistä esimerkiksi mahdolliset talousrikokset. Rikosrekisteri on maksullinen, 12 euroa. Jos alihankkijalla täyttyy rikosrekisterimerkinnän vuoksi pakollinen poissulkuperuste, on sellainen alihankkija korvattava toisella. Yritys tilaa rikosrekisteriotteet ja liittää hakemukseen johtohenkilöiden allekirjoittamat valtakirjat. Hankintayksikkö ei saa ottaa esitetystä otteesta kopiota tai tallentaa sen tietoja muuten.
Tarjoajalla tai hankinnan toteuttamisesta vastaavalla alihankkijalla on aina mahdollisuus ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. Jos tarjoajayrityksen johdossa tai muussa keskeisessä vastuuasemassa toimii henkilö, jota rasittaa laissa mainittu poissulkemisperuste, voidaan tämä henkilö esimerkiksi siirtää muihin tehtäviin yrityksessä.
• Dynaamisessa hankintajärjestelmässä, jossa voi jatkuvasti hakeutua palveluntuottajaksi osallistumishakemuksella, selvennettiin sitä, että hankintataho voi sulkea järjestelmän tilapäisesti, jos tällaisesta mahdollisuudesta on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Tilapäisen sulkemisen voi tehdä missä tahansa vaiheessa hankintaa. Sulun aikana hankintoja ei voi tehdä. Jos osallistumishakemuksen lähettää sulun aikana, käsitellään se sulun päätyttyä.
Muutos tehdään, koska aiemmin on ilmennyt epäselvyyksiä hankkijan mahdollisuudesta sulkea dynaaminen hankintajärjestelmä tilapäisesti esimerkiksi loma-ajaksi tai muuksi ajaksi, jolloin hankintoja ei tehdä. Yrittäjien kannalta tämä voi myös selkeyttää tilannetta.
• Hankintailmoituksessa tulee ilmoittaa puitejärjestelyä käyttävät hankintayksiköt, puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden yhteenlaskettujen hankintojen enimmäismäärät tai -arvot.
Yhteishankintayksiköiden puitejärjestelyjä käyttävien hankintayksiköiden tarpeet ja määrät tulee kuitenkin ilmoittaa sellaisella tarkkuudella, että alalla ammattimaisesti toimivat yritykset voivat antaa niiden perusteella tarjouksia.
Muutoksella huomioidaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä selkeytetään aiempaa monitulkintaista käytäntöä siitä, millä tarkkuudella puitejärjestelyjen ostot on ilmoitettava. Hankintayksiköt voivat myös edelleen järjestää osana hankinnan valmistelua markkinakartoituksia ja markkinavuoropuheluja. Myös niiden avulla yritykset saavat etukäteen tietoa suunnitelluista hankinnoista ja niiden kohdentumisesta.
• Kansallisiin hankintoihin tulee vapaaehtoinen hankkijan laatima jälki-ilmoitus, jolla kerrotaan, kuka tai ketkä on valittu toimittajaksi. Tämä edellyttää sähköisen ilmoituskanava HILMAn kehittämistä. Jälki-ilmoittamisen onkin arvioitu olevan mahdollista vuodenvaihteessa 2021–2022.
Yrittäjät kannattaa, että kansallisten hankintojen jälki-ilmoituksesta tulisi mahdollisimman pian velvoittava, koska se edistää verovarojen läpinäkyvää käyttöä.
