Tänä keväänä laajensin yritystoimintaani Aurlahden rantayrittäjyyteen aiemmasta autojen pesusta, tietämättä tarkalleen mitä edessä on. Lohjanjärven rannassa vastaavia palveluita on viimeksi ollut saatavana joskus 1970-luvulla, ellei mukaan lasketa Katajan TB:n kärrykuljetusta, josta siitäkin on aikaa parisenkymmentä vuotta. Mielessäni risteili useita kysymyksiä, mm. kuinka bensiinin jakelu otettaisiin vastaan? Miten veneilijät suhtautuisivat hieman automaattiasemia korkeampaan hintatasoon? Kävelisikö aseman ohi jatkuvasti bensakannuja? Kuinka viereen avattava automaattikauppa otettaisiin vastaan ja uskaltaisiko kukaan sisään?

Elettiin vuota 2020, kun maailmalta alkoi kuulua juttua jostakin kummallisesta koronaviruksesta ja sen nopeasta leviämisestä. No ihan sama, ei se kuitenkaan meitä täällä Lohjalla liikuta sen enempää. Ison maailman juttu kun on.

Kuka olisi uskonut vielä kaksi vuotta sitten kesällä, mitä tulemme kokemaan ja miten joudumme pohtimaan uusia tapoja työskennellä ja pyörittää arkea. En usko, että oli kenenkään mielessä mitään kokoontumisrajoituksia, maskin käyttöön liittyviä suosituksia, ravintoloiden aukiolorajoituksia tai anniskeluun liittyvät rajoitetut kellonajat jne. Matkustamisen rajoittaminen vain pakollisiin matkoihin. Kun korona tuli Suomeen oli aluksi tunne, että ei voinut oikein uskoa tätä todeksi. Se tuntui jotenkin niin epätodelliselta ja käsittämättömältä asialta.