Vuoden 2020 alku alkoi normaalisti ja aloimme miettiä aurinkoista kevättä ja hankintoja asiakkaidemme tuleviin juhliin. Ei käynyt kyllä pienessä mielessäkään, että juhlia ja tapahtumia peruttaisiin. Huhtikuussa jouduin lomauttamaan työntekijäni ja olin yksin töissä. Työpäivät alkoivat väkisinkin venyä pitkiksi, mutta olin auki koko ajan kuutena päivänä viikossa. Sunnuntai on ainoa vapaapäivä ja lomat jäivät väliin, mutta kerkesin minä aurinkoakin ottamaan välillä. Työkaverina minulla on ollut Sulo koirani, joka on jo vakiinnuttanut paikkansa meillä. Meille on tullut selvä työn jako Sulon kanssa - minä teen työn ja Sulo hoitaa asiakkaiden kanssa seurustelun. (Klikkaa otsikkoa ja lue lisää).

Lämmintä on riittänyt ja grillit on ollut kuumana monessa perheessä, eikä aurinkorasvan käytöstä ole lipsuttu! Tänään on minun vuoroni kertoa kuulumisia ja tulevaisuuden toiveita. Lumeton ja laduton talvi, oli ensimmäinen omalle kohdalleni osunut 20 vuoden aikana kauppiaana ollessani. Lohjalla ei saatu tehtyä latuja, mikä oli ainutlaatuista ja pelottava esimerkki ilmaston muutoksesta. Poikkeuksellisen talven jälkeen Korona-virus pysäytti kaupankäynnin. Korona kevät jää historiaan, ja toivotaan, että emme vähään aikaan koe vastaavaa. Erikoiskauppa ja ravintolamaailma pysähtyi totaalisesti, unohtamatta linja-autoliikennettä, takseja, hierojia ja metallipajoja, autokorjaamoja ja monia muita pienyrittäjiä ja isompia yrityksiä. Tietysti osa elinkeinoelämästä on porskuttanut mukavasti, eikä korona ole vaikuttanut. (klikkaa otsikkoa ja lue lisää).

Olin jo melkein unohtanut pääkirjoitusvuoroni, mutta onneksi sihteerimme muistutti asiasta. Ensimmäinen ajatukseni oli kirjoittaa arvonlisäverotuksesta ja miten poikkeustilanteessa Korona-aikana voisi saada helpotuksia pelkästään arvonlisäverotuksen muuttamisella ja miksi arvonlisäverojen takaisinlainaus ei ole loppujen lopuksi kauhean hyvä asia yritykselle. Kyllä se tässä tilanteessa auttaa hetken aikaa ja myöhemmässä vaiheessa kaduttaa, kun tuli lainattua. Jätetään tämä aihe kuitenkin sivuun, koska tätä kirjoitusta kirjoittaessa en jälleen kerran saa vaan unta. Niinpä päätin, että nyt on sopiva aika kirjoittaa, kun ei ole yöllä muutakaan tekemistä. Tämä kirjoitukseni aihe on kuitenkin paljon tärkeämpi kuin arvonlisäverotus. (klikkaa otsikkoa ja lue lisää)