Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Kotimaisen työn kunnioitus

Vuoden 2020 alku alkoi normaalisti ja aloimme miettiä aurinkoista kevättä ja hankintoja asiakkaidemme tuleviin juhliin. Ei käynyt kyllä pienessä mielessäkään, että juhlia ja tapahtumia peruttaisiin. Huhtikuussa jouduin lomauttamaan työntekijäni ja olin yksin töissä. Työpäivät alkoivat väkisinkin venyä pitkiksi, mutta olin auki koko ajan kuutena päivänä viikossa. Sunnuntai on ainoa vapaapäivä ja lomat jäivät väliin, mutta kerkesin minä aurinkoakin ottamaan välillä. Työkaverina minulla on ollut Sulo koirani, joka on jo vakiinnuttanut paikkansa meillä. Meille on tullut selvä työn jako Sulon kanssa - minä teen työn ja Sulo hoitaa asiakkaiden kanssa seurustelun. (Klikkaa otsikkoa ja lue lisää).

Mieheni oli myös yrittäjä, mutta covid-19 myötä työt vähenivät rajusti ja tulot samoin.  Kun tuli laskettua tulot ja menot niin oli järkevämpää lopettaa yritys kuin jatkaa.

Kun lapset olivat pieniä, oli isovanhemmat ihana turva ja tuki, kun opiskeltiin lisää alasta tai käytiin messuilla muuten vain verkostoitumassa. Isovanhemmat hakivat lapset hoidosta tai koulusta monesti, jotta sain olla tarpeen vaatiessa töissä pidempään. Nyt on asiat kääntynyt toisinpäin. Isäni on tällä hetkellä 90 v ja asuu omassa kodissa ja hänellä käy kotihoito ja minä asioita hoitamassa. Tänä aikana on ollut ihanaa, kun isä on pystynyt asumaan omassa kodissa ja me olemme saatu siellä vierailla rajoituksista huolimatta ja tietenkin asianmukaisesti suojattuna.

Kullanhinnan nousun myötä on uusien tuotteiden teettäminen omasta kullasta ollut asiakkaille ajankohtaista. Olen saanut olla toteuttamassa monia mieleenpainuvia hetkiä, kun asiakas on saanut suunnittelemansa tuotteen käteensä. Korujen vintage myynti on myös ajankohtainen tänä aikana, kun halutaan myydä arvokoru, mutta ei romukulta hintaan. Kauniille koruille on aina kysyntää ja vähän käytetty on myös edullisempi ostajalle.  Tämä on niin sanotusti win-win-tilanne, jossa kaikki voittaa.

Olen tullut kello- ja kulta-alalle 80-luvulla ja silloin nainen kelloseppänä oli jo yleistynyt eikä ala ollut enää niin miesvaltainen. Ikimuistoisin tehtäväni kelloseppänä oli se, kun sain käydä presidentinlinnassa kerran viikossa vetämässä kellot. Yksin siellä ei tietenkään saanut kävellä vaan aina oli vartija mukana. Vartijat olivat vain lyhyen aikaa, jolloin uusi vartija ei aina tiennyt mitä pitää tehdä. Minä siten opastin, että mitä reittejä kuljetaan ja missä huoneissa huollettavat kellot sijaitsevat. Olin ensimmäinen nainen kelloseppänä, joka hoiti tämän työn ja kerran sain opastajakseni linnanvuodin. Häneltä sain ihan privaattikierroksen linnassa ja yksityiskohtaisen kertomuksen upeista esineistä. Linnanvouti tarjosi kahvit henkilökunnan tiloissa, joita aikaisemmat mieskellosepät ei ollut saanut. Mauno Koivisto oli silloin presidenttinä ja hänen kanssaan en päässyt juttelemaan, mutta Tellervon kanssa juttelin useammin.                                                            

Vierailin myös valtioneuvoston tiloissa kerran viikossa ja kävin vetämässä kellon, joka näkyy Senaatintorille. Museovirasto oli antanut luvan laittaa sähköt, jotta kellon puntit saa vedettyä ylös. Puntit painoivat muistaakseni 50-70 kg/kpl ja minulta olisi työ jäänyt kyllä tekemättä jos sähköä ei olisi ollut. Sain myös henkilökohtaisesti tutustua Harri Holkeriin, kun hänen huoneessaan olevan kellon vedin.  Siihen aikaan sain kulkea vapaasti yksin valtioneuvoston tiloissa, mutta tänä päivänä on kaikki toisin.

Joulusesonki on kohta alkamassa ja se vähän mietityttää. Jotenkin tuntuu oudolta, että niin lyhyessä ajassa on kaikki muuttunut totaalisesti.  Vuonna 1962, kun Teuvo Rantanen perusti liikkeen, oli hänellä yksi myytävä kello ja sen myytyään osti kaksi kelloa tilalle. Näin alkoi valikoima laajentua ja vuosien saatossa tyylit vaihtumaan, mutta perusasiat pysyvät samoina. Kivijalkamyymälän ei ole tänä päivänä helppoa kilpailla ketjujen ja internetin kanssa. Olen löytänyt myyntiin kotimaista työtä, joita ei ole ketjuilla ja tällä mennään vahvasti eteenpäin. Onneksi olen saanut vuosien varrella hyviä kontakteja ja jos minulta kysytään jotain mitä en tiedä niin tiedän ainakin mistä kysyn sitä eteenpäin.   

Tänä epävarmana aikana on minulla silti vahva usko tulevasta ja visiot on kohdistettu jo tulevaisuuteen.

Hyvää syksyä kaikille!

Niina Leijamaa
hallituksen jäsen
Lohjan Yrittäjät ry