Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Vain yrittäjä voi opettaa yrittäjyyttä?

Laitoin aiheen perään kysymysmerkin, koska asiasta ollaan niin paljon erimieltä. Yrittäjyyskasvatus on jo päässyt oppilaitosten opetussuunnitelmiin, mutta miten sitä toteutetaan. Paljon näyttää riippuvan siitä, miten sitä johdetaan. Yrittäjyydellä on Suomessa pitkät perinteet ja se on jakanut ihmisten mielipiteitä ja jakaa edelleen, kun katsoo alkavan kuntavaalikauden ulostuloja. Kaikille yrittäjä ei onneksi ole se paha, joka riistää, vaan osa on jo ymmärtänyt, että yrittäjät myös työllistävät. Salaista tietoa ei ole sekään, että yksityisiltä yrityksiltä ja niiden työntekijöiltä kerätyillä veroilla tämä ”hyvinvointi” yhteiskunta pyörii. Palataan kuitenkin aiheeseen.

Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen perusopetukseen ja toisen asteen opetukseen (ammatillinen ja lukio), on edennyt Suomessa hyvin eri tahtiin. Joku voisi sanoa, että se johtuu opettajista. Osa opettajia on opiskellut aikana, jolloin luokkarajat olivat selkeä, eikä yrittäjyys ollut mikään vaihtoehto opinnoille. Osaa opettajista voi vaivata asian ideologinen uhka. Yrittäjät rahastavat luonnonvaroilla ja vielä jotkut omistavat niitä, toivottavasti eivät kuitenkaan rikastu. Yhteistä kuitenkin kaikille paikkakunnille, joissa yrittäjyyskasvatus on saatu jalkautettua, on johtaminen. Yrittäjyyskasvatus on samanlainen kokonaisuus kuin muutkin, ettei se johtamatta jalkaudu. Johtamiseen kuuluu suunnittelun, ohjeistuksen laadinnan, resurssoinnin, henkilöstön koulutuksen lisäksi muutoksen johtaminen. Jos ravintoketjun yläpäässä ajatellaan, että yrittäjyyskasvatuksen kirjaaminen opetussuunnitelmaan riittää, niin jokainen sitä opettaja tulkitsee sitä omasta näkökulmastaan. Vaarana on, että opetuksen johdonmukaisuus sekä laatu vaihtelevat merkittävästi.

Voiko opettaja opettaa yrittäjyyttä? Kyllä voi, mutta parempiin tuloksiin päästään, kun hyödynnetään paikallisten yrittäjien osaamista ja yrittäjätarinoita. Lohjan Yrittäjät ry:n jäsenistöstä (n 650 yrittäjäjäsentä) löytyy monen alan osaamista, jonka hyödyntäminen on helppoa. Yrittäjän ottaminen mukaan opetuksen suunnitteluvaiheessa helpottaa myös opettajaa näkemään kokonaisuuden laajemmin. Työpaikalla vierailu ja siellä kuultu hyvin valmisteltu yrittäjätarina, kiinnostaa opiskelijoita varmasti. Ei kaikista tule yrittäjiä, eikä yrittäjyyskasvatuksen tarkoitus ole ottaa mitään pois muilta aineilta. Usein sillä kuitenkin kuulee perusteltavan aineen opetuksen vähyyttä. Yrittäjyyskasvatus parantaa opiskelijan ymmärrystä talouden lainalaisuuksista ja antaa eväitä koko elinajaksi. Matematiikassa on helppo ottaa esimerkkejä yrittäjän jokapäiväisestä elämästä. Mitä joku tuote maksaa ja mistä sen vähittäismyyntihinta muodostuu. Mitä tarkoittaa arvonlisävero ja miten se lasketaan ostohinnasta alaspäin. Kuka siitä ALV:sta hyötyy, kun ”Urmaskin” sanoo, että se on aina maksettava. Prismasta tai Citymarketista ostettu maito tulee kotimaiselta tilalta, mutta paljonko se alkutuottaja siitä tuotetusta litrasta saa. Maidon tuottaminen, kuljettaminen, valmistaminen, pakkaaminen, kuljettaminen kauppaan ja myyminen on samanlainen ketju, kuin monessa muussakin tuotteessa. Uskonnossa ja yhteiskuntaopin tunneilla olisi hyvä kertoa myös erilaisten kulttuurien käytöstavoista ja suhteesta muihin uskontoihin. 20 vuoden kokemus viennistä Lähi-idän maihin on opettanut, miten vähän niistä koulussa opetettiin.

Kuka yrittäjyyskasvatuksen opettamista johtaa? Ei tarvitse palloa heitellä edestakaisin, kun avaa Googlen ja katsoo Lohjan kaupungin kotisivuilta vastuuhenkilöt, niin sieltähän ne löytyvät oikein kuvan kanssa. Vastuuhenkilöt luovat raamit rehtoreille ja mitä paremmin he yrittäjyyskasvatukseen sitoutuvat, sen paremmin se palvelee yhteiskuntaa tulevaisuudessa. Yrittäjyyden ja työteon rajat ovat jo vuosia menneet päällekkäin. Valtaosa Suomen yrityksistä on PK ja mikroyrityksiä: Nämä yritykset ovat niitä, joissa syntyy myös eniten työpaikkoja. Kevyt yrittäjyys osa-aikaisen työpaikan rinnalla mahdollistaa kohtuullisen toimeentulon yhä useammalle ihmiselle. Jos joku vielä pelkää, että naapurin nuoresta tulee menestyvä yrittäjä, niin 93 % Suomen yrityksistä on mikroyrityksiä (alle 10 h), joiden yrittäjistä 2/3 osaa ansaitsee keskimääräistä ansiotasoa vähemmän, mutta jonka veroaste on 5 % normi palkansaajaa korkeampi.

Kaikesta huolimatta yrittäjyyskasvatusta kannattaa johtaa ja opettaa, se ei ole keneltäkään pois.

Ennen sanottiin, että useimmalla yrittäjällä on ollut koulussa uskonnon numero parempi kuin matematiikan numero. Yrittäjyyskasvatuksella saadaan nostettua tulevien yrittäjien talousosaamista jo alkutaipaleella, ilman että se vaikuttaa uskonnon numeroon.

Turvallista kevättä kaikille.

Mika Järvenpää
Yrittäjä
Lohjan Yrittäjät ry:n 3. varapuheenjohtaja