Etsi

Avioehto on ainut turva – "Erossa arvottomallekin yritykselle tulee hintalappu"

Kun lusikat menevät jakoon, voi yrittäjä pahimmillaan menettää myös elämäntyönsä, ellei asioista entisen

Kun lusikat menevät jakoon, voi yrittäjä pahimmillaan menettää myös elämäntyönsä, ellei asioista entisen puolison kanssa ole sovittu etukäteen.

Suomessa keskimäärin 13 500 paria päätyy avioeroon joka vuosi.

Heidän joukossaan on myös yrittäjiä, jotka eivät ole tehneet avioehtoa. Tällaisissa tapauksissa yrittäjän entisellä puolisolla on oikeus osaansa yrityksestä.

Niin kävi myös yksinyrittäjä Miikalle.

Yrittäjänä jo vuosituhannen alkupuoliskolla aloittaneen Miikan entistä vaimoa ei juuri miehen yritystoiminta avioliiton aikana kiinnostanut. Kun eron hetki tuli, myös yritys sai puolison silmissä täysin uudenlaisen merkityksen.

− Ei sitä niillä hetkillä, kun menee hyvin, osaa edes ajatella loppua. Jos vielä joskus menen naimisiin, puhun asiat selviksi jo ennen liiton solmimista. Yritykseni tulevaisuuden aion turvata tietenkin avioehdolla, mies sanoo.

Samaan aikaan, kun eroavan pariskunnan muuta yhteistä omaisuutta jaettiin, selvisi että yrityksen arvosta puolet kuuluisi Miikan entiselle kumppanille. Alkoi puolitoista vuotta kestänyt väsytystaistelu, joka päättyi lopulta yhteiseen sopimukseen.

Ellei näin olisi tapahtunut, Miikan ja entisen puolison olisi pitänyt hakea ratkaisua käräjiltä. Sopimisneuvottelut venähtivät, koska entinen puoliso ei hyväksynyt Miikan ja tämän asianajan tekemää arviota yrityksen arvosta.

Asianajajat Olli Pohjakallio ja Jaana Juutilainen vahvistavat, että yritysten arvon määritykset erotilanteissa voivat kestää pahimmillaan vuosia, kun sopua ei löydy.

Pitkä prosessi

Miikan tapauksessa yhteisestä kodista saatiin niin hyvät rahat, ettei hänen tarvinnut pelätä oman yrityksensä puolesta. Pahimmissa Miikan kuulemissa tapauksissa yrittäjällä ei ole ollut varaa jatkaa yritystoimintaa, kun entiselle puolisolle on pitänyt maksaa niin suuri summa.

− Ei minulle tullut edes mieleen, että avioero voisi vaarantaa yritykseni toiminnan. Raastavinta oli se, että asian käsittely kesti niin kauan.

Loppujen lopuksi sopu löytyi, ja ex-puoliso hyväksyi Miikan sovintoehdotuksen. Maksu tuntui Miikasta kohtuuttomalta, sillä asiantuntijat olivat määrittäneet yrityksen arvoksi pyöreän nollan. Sovinnon saamiseksi maksaminen tuntui Miikasta kuitenkin ainoalta oikealta vaihtoehdolta, jotta oikeudenkäynniltä vältyttiin.

Hän muistuttaa myös sopimuksen tekoon liittyvistä yksityiskohdista, sillä sitä tehtäessä on oltava hyvin huolellinen.

– Sopimuksen on oltava riittävän kattava ja yritystä oikeasti suojaava. Lauseiden muotoilu ja pienetkin yksityiskohdat ovat silloin tärkeitä ja oleellisia, hän luettelee.

Asiantuntijoilta apua

Moni yrittäjä on tottunut toimimaan itsenäisesti, mutta avioeron hetkellä Miika kuitenkin neuvoo pyytämään apua ammattilaisilta. Sekä lakimiehen että kirjanpitäjän apu olivat miehelle kullanarvoisia. Miikan tapauksessa tukea löytyi myös lähipiiristä.

− Olin onnekas. Nämä asiat olivat minulle entuudestaan täysin vieraita. Parhaiten mielestäni selviää, kun pyytää apua.

Nyt kun pitkällinen piina on takana, Miika voi huokaista helpotuksesta.

Hän on puhunut muiden yrittäjien kanssa ja kuullut heidän kokemuksiaan. Jäljen kokemus kuitenkin jätti.

– Tärkein opetus minulle oli se, että vaikka yritys olisi avioerohetkellä arvoton, tulee sille osituksessa usein hintalappu. Tällöin yrittäjä joutuu maksamaan avioerossa arvottomastakin yrityksestä entiselle puolisolleen. Vaikka tuntuisi raadolliselta, tehkää avioehto, hän hymähtää.

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi