Etsi

Tuplaverotus uhkaa yrittäjiä ensi vuonna – 4 + 4 kirjanpitolain muutosta

Uusi kirjanpitolaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Yrittäjien kannalta lakiesityksessä on ainakin neljä hyvää ja neljä huonoa asiaa.

Uusi kirjanpitolaki tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Yrittäjien kannalta lakiesityksessä on ainakin neljä hyvää ja neljä huonoa asiaa.

Kirjapitolaki uudistuu ensi vuoden alusta. Moni asia on yhä epäselvä, mutta uusi laki on määrä saada pakettiin vielä kuluvan vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat kokosi yhteen yrittäjän kannalta keskeiset muutokset, jotka sisältyvät hallituksen esitykseen.

Liikkeen- ja ammatinharjoittajien kannalta yksi ikävä muutos on se, että niin sanottua murrettua tilikautta käyttävää yrittäjää voitaisiin vuonna 2016 verottaa kahden vuoden tuloista.

Nykyään sekä liikkeenharjoittajan että kahdenkertaista kirjanpitoa pitävän ammatinharjoittajan tilikausi voi poiketa kalenterivuodesta. Uusi laki edellyttäisi tilikausien olevan aina kalenterivuosia.

Tällöin esimerkiksi yrittäjä, jonka tilikausi olisi normaalisti 1.2.2015 – 31.1.2016, joutuisi maksamaan tämän normaalin tilikautensa lisäksi veroa tilikaudelta, joka kestäisi 1.2.2016 – 31.12.2016.

Normaalin 12 kuukauden sijaan yrittäjä maksaisi siis veroa 23 kuukauden ajalta, koska verovuosi määräytyy aina kalenterivuoden aikana päättyneiden tilikausien perusteella.

Kaupparekisterissä oli kesäkuussa noin 210 000 yksityistä elinkeinonharjoittajaa. Siitä, kuinka moni heistä käyttää murrettua kirjanpitoa, ei ole tietoa.

Huoleen on luvattu reagoida

Tuplaverotus voisi yksittäisen yrittäjän kohdalla tarkoittaa jopa tuhansia euroja.

Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala kertoo liiton jäsenyrittäjän tekemästä laskelmasta, jonka mukaan yksi hänen taksiyrittäjäasiakkaansa joutuisi maksamaan veroja ensi vuonna 10 000 euroa enemmän.

– Tämä on tietenkin vain yksittäinen tapaus, mutta on lain tarkoituksellekin vieras, että laki toisi tuplaverotuksen ensi vuodeksi, Ojala toteaa Yrittäjäsanomille.

Tuplaverotuksen taustalla on hallituksen esitykseen kirjattu linjaus siitä, että liikkeen- ja ammatinharjoittajien tilikausi olisi jatkossa aina kalenterivuosi. Miksi näin halutaan tehdä?

– Sille ei löydy hallituksen esityksestä perusteluja. Se on tullut yllättäen mukaan, eikä ole ollut aiemmin esillä, vaikka lakia on kuitenkin jonkin aikaa jo valmisteltu, Ojala sanoo.

Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Satu Grekin on toiveikas, että lainkohta muuttuisi vielä eduskunnan käsittelyssä.

– On vielä epäselvää, tuleeko se. Lainvalmistelija on ymmärtänyt Suomen Yrittäjien viestittämän huolen ja luvannut reagoida siihen, Grekin kertoo.

Liitetietotositteet huolellisesti säilöön

Yksi asia, joka teettää lisätöitä kaikille yrittäjille on se, että jatkossa liitetietotositteet pitää säilöä entistä huolellisemmin. Liitetiedostot pitää yksilöidä esimerkiksi numeroimalla ja säilyttää varsinaisten tositteiden tavoin.

Kolmas yrittäjän kannalta ongelmallinen asia on mahdollinen voitonjakorajoitus tuotekehittämisen kohdalla.

Kirjanpitolakiin sekä osakeyhtiölakiin ehdotetaan uutta voitonjakorajoitusta, joka koskisi kehittämismenojen kuluksi kirjaamatonta osaa. Jos yritys kirjaa kehitysmenot taseeseen, yritys ei voisi jakaa siltä osin voittoa ennen kuin kehitysmenot on kirjattu kuluksi.

Muutos perustuu EU-direktiiviin.

Ongelmia sisältyy myös yritysten kokoluokitteluun. Vielä ei tiedetä, millaista tilinpäätöstä 12 – 40 miljoonan liikevaihdon yritysten tulisi noudattaa.

– Se on lakiteknisesti huono ratkaisu, mutta ehkä lakia tästä vielä selkiytetään eduskuntakäsittelyn aikana, Ojala sanoo.

Pääomalainan saa oman pääoman alle

Yksi yrittäjien kannalta positiivinen asia uudessa laissa on pääomalainaa koskeva muutos.

Yritys saa pääomalainaa usein omistajiltaan. Noin kymmenen vuoden ajan pääomalaina on pitänyt kirjata tilinpäätöksessä vieraan pääoman alle oman pääoman sijaan.

Tämä on voinut aiheuttaa sen, että ulkomaiset luottoluokittajat ovat antaneet yritykselle todellista tilannetta huonomman luottoluokituksen, ja yrityksen on ollut kalliimpaa saada rahoitusta.

Uuden lain myötä pääomalaina voidaan merkitä oman pääoman alle, jos yritys pystyy osoittamaan, että laina täyttää oman pääoman kriteerit. Tällainen kriteeri on esimerkiksi eräpäivättömyys.

– Tämä auttaa kaikkia yrityksiä, joilla on pääomalainaa, ja on erinomainen muutos erityisesti vientiä ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille, Grekin kertoo.

Ei enää tilinpäätöstä

Toinen positiivinen asia on se, ettei pienten liikkeen- ja ammatinharjoittajien tarvitse enää laatia tilinpäätöstä.

– Käytännössä yrittäjän pitää kuitenkin laatia muun muassa jokin tuloslaskelman kaltainen laskelma, jota tarvitaan veroilmoitusta varten, Ojala sanoo.

– Uskoisin kuitenkin niin, että myös varsinainen tilinpäätös säilyy perusraporttina tulevaisuudessakin. Tilinpäätökselle on kysyntää esimerkiksi eri lupa- ja hakemusasioissa ja rahoitusta koskevissa asioissa, Ojala jatkaa.

Uusi vaatimus laissa on se, että kirjanpidon pitää olla yhteydessä veroilmoitukseen. Lakiesityksessä puhutaan kirjausketjuvaatimuksesta, jonka myötä veroilmoituksella ilmoitettavat tiedot pitää voida löytää vaivattomasti myös kirjanpidon puolelta.

Maksuperusteisuus kirjanpitoon

Kolmas yrittäjien kannalta myönteinen asia on se, että uusi laki on sallimassa maksuperusteisen ja yhdenkertaisen kirjapidon myös pienille liikkeenharjoittajille, kun aiemmin kirjanpidon on pitänyt olla suoriteperusteista.

Sekä liikkeen- että ammatinharjoittaja voisi siis pitää kirjanpidon maksuperusteisena läpi tilikausien ilman tilinpäätöksen laatimista.

Maksuperusteisuus tarkoittaa sitä, että yrittäjä kirjaa tulot kirjanpitoon vasta kun on saanut tuotteen tai palvelun myynnistä tulleet rahat tililleen. Samoin menot kirjataan vasta sitten, kun yrittäjä on maksanut laskunsa.

Suoriteperusteisessa kirjanpidossa tulot ja menot kirjataan kirjanpitoon, kun myyty tavara tai palvelu on luovutettu tai vastaanotettu, vaikka yrittäjä ei vielä ole saanut maksua myynnistään tai maksanut omaa ostolaskuaan.

Kirjapidon maksu- ja suoriteperusteisuus kytkeytyy kuitenkin verolainsäädäntöön. Jos verolainsäädäntö edellyttää suoriteperusteisuutta, niin myös kirjanpidon pitää olla sitä. Vielä ei tiedetä sitä, muutetaanko verolainsäädäntöä kirjanpitolain muutosten vuoksi.

– Se olisi pitänyt tehdä samaan aikaan uuden kirjapitolain kanssa, jotta yrittäjä tietäisi, miten uuden kirjapitolain helpotuksia voi hyödyntää omassa kirjapidossa, Ojala toteaa.

Paperivelvoitteet poistuvat

Neljäs hyvä asia on se, että uuden lain myötä kirjanpidon voi tehdä kokonaan sähköisessä muodossa. Aiemmin esimerkiksi tasekirja vaadittiin paperisessa muodossa.

– Kaikki paperiset viittaukset on siivottu laista pois. Teknologiavapaus on hyvä asia taloushallinnon tehostamisen kannalta, Ojala toteaa.

Myös pienkonserneille on luvassa helpotusta. Niiden ei enää tarvitse laatia konsernitilinpäätöstä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi