Etsi

Yrittäjä: ”Esi-isän tekemä lahjoitus velvoitti jakamaan menestyksestä”

Kannattaa miettiä tarkkaan se, mihin lahjoittaa, toimitusjohtaja Ville Haaslahti neuvoo hyväntekeväisyyskohteen valinnassa. Rajanveto sponsoroinnin ja lahjoituksen välillä ei aina ole antajalle selvää.

Haaslahden, Jaakko Vesalaisen ja Hannu Kanasen yritykset ovat antaneet lahjoituksia niitä tarvitseville.  

Vuonna 2010 Haaslahti sai soiton Turun yliopiston varainkerääjiltä ja tiedon siitä, että hänen esi-isänsä oli lahjoittanut yliopistoon varojaan 90 vuotta aiemmin. Toimitusjohtajan mukaan se velvoitti lahjoittamaan.

– Meillä ei ole muodollista lahjoituspolitiikkaa. Viime vuodet ovat taloudellisesti menneet kohtalaisen hyvin: olemme tehneet kovasti töitä, mutta toiminnassa on ollut tuuriakin mukana. Kaikkea ei voi pitää omana ansionaan. On siksi ilo jakaa menestyksestä vähän muuallekin, Hidex Oy:n nykyinen toimitusjohtaja kertoo Yrittäjäsanomille.

Mikä on tärkeää

Yritykset voivat vähentää verotuksessaan niin sponsorointimenoja kuin lahjoituksia. Vastikkeetonta rahan antamista koskevat erilaiset säädökset kuin sponsorointia.

Kun Kansallisgalleria otti viime vuonna yhteyttä varainkeruun merkeissä, Haaslahti lähti mukaan lahjoituksella. Kansallisgalleria oli silloin yhteydessä joihinkin Perheyritysten liiton jäsenyrityksiin.

Pienyrityksessä hyväntekeväisyyskohteen valinta lähtee omistajien arvoista. Turkulainen yritys valmistaa tehokkaita analyysimittalaitteita, joiden sovelluksia käytetään monilla aloilla, esimerkiksi lääketehtaissa ja ydinvoimaloissa. 12 henkilöä työllistävässä Hidexissä ei ole varsinaista yhteiskuntavastuuohjelmaa, mutta julkisuushallinta on kyllä käynyt mielessä.

– Kansallisgalleriaan tekemämme lahjoitus oli arvoltaan pieni osa yrityksen tuloksesta, henkilöstölle maksamamme palkkiot ovat tätä suuremmat. Pääomistajat, eli perheemme, kokevat taideperinnön säilyttämisen tärkeäksi.

Haaslahden mukaan he eivät aio käyttää taidemuseolahjoitusta markkinoinnissaan. Yritys on lahjoittanut rahaa myös muuhun hyväntekeväisyyteen.

– Kansallisgalleriaa on helppo tukea. Sen tukeminen on laajasti hyväksyttyä.

Yhteiskunnan heikoimmille

Kotkalainen kone- ja laiteasennuksia tekevä Kotekman Oy antoi Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolle PlayStation-pelikonsoleita. Toiveena oli, että vaikeasti sairaat lapset viihtyisivät sairaalassa paremmin konsoleiden ansiosta.

– Suurin syy auttamishalullemme oli se, ettei yhteiskunta huolehdi kansalaisistaan tasapuolisesti. Heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa ovat ne, jotka äänestävät vähiten: lapset, koululaiset tai vaikeasti sairastuneet, toimitusjohtaja Hannu Kananen perustelee.

Kotekman valitsee lahjoitus- tai sponsorointikohteen oman arvomaailman ja lähiympäristön tarpeen mukaan.

Tempauksella varoja

Maahantuontiyritys Ahti Vesalainen Oy käynnisti joulun alla keräyksen yrityksille tavoitteenaan kerätä arabiankielisiä Muumi-kirjoja vastaanottokeskuksiin. Yrittäjä Jaakko Vesalainen soitti tutuille yrittäjille ja teki asiasta tiedotteen saadakseen lisää lahjoittajia mukaan. Mukaan lähtivät Omena Hotelli -ketju, Finlayson, Make Films, Renor Oy ja yksityishenkilöitä. Kirjoja saatiin kokoon noin 300 kappaletta.

– Yritys hoitaa yhteiskuntavastuutaan lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyyslahjoittamisen laajempi verovähennysoikeus kannustaisi mukaan enemmän yrittäjiä.

Sponsorointia vai hyväntekeväisyyttä

Rajanveto sponsoroinnin ja lahjoituksen välillä ei aina ole antajalle selvää. Verovähennyskelpoisuuden näkökulmasta merkityksellistä on se, onko kyseessä vastikkeeton lahjoitus vai esimerkiksi vastikkeellinen mainos- tai markkinointimeno.

Vastikkeettomia lahjoituksia voidaan vähentää kahdella tavalla. Ensinnä kaikki yritysmuodot voivat vähentää korkeintaan 850 euron suuruisen lahjoituksen saajaa kohti, kun lahjoituksen kohde on yleishyödyllinen ja samalla paikallinen tai yrityksen toimialaa lähellä oleva. Poliittiseen tarkoitukseen annettavat lahjat ovat aina vähennyskelvottomia. Sen sijaan vain yhteisöt voivat vähentää tuloverolain 57 §:ssä tarkoitettuja vastikkeettomia lahjoituksia, joiden ala- ja ylärajat on säädetty lailla. Niitä on kahdenlaisia: yliopistolle, korkeakoululle tai yliopistorahastolle annettua lahjoitusta koskevat eri säännöt kuin muun muassa tieteen ja taiteen tukemista.

– Tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen tukemisen osalta vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on se, että lahjoituksen kohteen pitää olla hakeutunut ja päässyt ns. lahjoitusvähennyslistalle, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Lauri Savander kertoo.

Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta@yrittajat.fi