Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Myynti

Uusi verkkokauppoja koskeva laki tekeillä – Kuluttajat halutaan samalle viivalle

Euroopan komissio haluaa kaataa verkkokauppojen maarajoitukset.

Verkkokauppoja koskevia säädöksiä ollaan muuttamassa. Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona tukun toimenpiteitä, joiden tarkoitus on helpottaa sähköistä kaupankäyntiä EU-maiden välillä.

Kyseessä on iso sääntelykokonaisuus, johon kuuluu perusteettomien maarajoitusten karsiminen, rajat ylittävien pakettipalveluiden tehostaminen sekä kuluttajansuojan ja sen valvonnan parantaminen.

Maarajoitusten karsimisen eli niin sanotun geoblokkauksen kieltäminen tarkoittaa muun muassa perusteettoman syrjinnän kieltämistä hintojen ja myynti- tai maksuehtojen kautta.

Geoblokkauksen kieltäminen tulisi todennäköisesti voimaan osin jo vuonna 2017 ja kaikilta osin kesällä 2018. Asetusehdotuksen käsittely alkaa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa lähiaikoina.

Eri maihin suunnatuilla verkkosivuilla voisi olla eri hintoja, mutta kuluttajilla pitäisi olla pääsy kaikille sivuille. Elinkeinonharjoittaja ei saisi kieltäytyä luottokorttimaksusta vain sillä perusteella, että kortti on myönnetty toisessa maassa.

"Lisäsääntelyn tarpeellisuutta harkittava"

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Ville Kukkonen toteaa, että asetusehdotuksen vaikutuksia suomalaisten yrittäjien kannalta on vielä vaikea arvioida. Vielä ei tarkkaan tiedetä esimerkiksi sitä, aiheutuuko asetuksesta lisää hallinnollista taakkaa. 

– Verkkokaupoille tulee tietyin poikkeuksin velvollisuus sallia kaikkien EU-maiden kansalaisten pääsy verkkokaupan sivuille kuluttajan sijaintimaasta huolimatta, mutta kaupoilla ei ole jakeluvelvoitetta postittaa tuotetta kaikkiin maihin, Kukkonen summaa.

Verkkokaupat saisivat siis jatkossakin päättää itse, mihin maahan he postittavat tuotteita. Asiakas voisi kuitenkin tilata tuotteen johonkin muuhun maahan kuin omaan asuinmaahansa.

Kukkonen toteaa, että Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä digitaalisten sisämarkkinoiden edistämistä, mutta yrityksille ei tulisi asettaa pakollista jakeluvelvollisuutta.

– Yrityksillä täytyy olla vapaus päättää siitä, mille markkinoille on liiketaloudellisesti kannattavaa laajentaa toimintaa. Lisäsääntelyn tarpeellisuutta on muutoinkin harkittavat todella tarkkaan, ottaen huomioon että jo nykyisessä palveludirektiivissä kielletään kansalaisuuteen tai asuinpaikkaan perustuva perusteeton syrjintä.

Pienyritysten osalta asetusehdotukseen sisältyy poikkeus, joka koskee sähköisiä palveluita. Sääntelyä ei tietyiltä osin sovellettaisi sellaiseen yritykseen, joka jää kansallisen arvonlisäveron alarajan alapuolelle.

Viranomaiset voisivat sulkea sivut

Valtioneuvoston hiljattain teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat keskittyneet verkkokaupan osalta pääosin kotimaan markkinoille.

– Tutkimuksen mukaan geoblokkauksen kieltäminen voisi aiheuttaa kustannuksia erityisesti niissä yrityksissä, joilla ei ole rajat ylittävään kaupankäyntiin liittyviin käytäntöihin ja lainsäädäntöön liittyvää tietämystä, Kukkonen sanoo.

Ulkomaille suunnattua verkkokauppaa jarruttavat muun muassa epävarmuus reklamaatioiden ja riitojen käsittelystä, palautuksista, takuista ja toimituksista aiheutuvat ongelmat sekä verotukseen liittyvien sääntöjen monimutkaisuus.

Komissio on tarttunut näihin kompastuskiviin muilla digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi annettavilla lainsäädäntöaloitteilla, joilla muun muassa yritetään yhtenäistää kuluttajalainsäädäntöä ja uudistaa tekijänoikeudellista sääntelyä unionin alueella.

Komission tiedotteessa kerrotaan, että viranomaiset voisivat jatkossa tarkastaa käytetäänkö verkkosivuilla maarajoituksia. Lisäksi kuluttajaviranomaisille ehdotetaan toimivaltuutta määrätä tietyissä tilanteissa sääntöjä rikkovat verkkosivut jopa välittömästi suljettaviksi.

– Kyseessä on todella laaja sääntelykokonaisuus. Esimerkiksi kuluttajaviranomaisten toimivaltuutuksien laajentaminen herättää vielä useita avoimia kysymyksiä vielä tässä vaiheessa ja vaatii tarkempaa analyysia, Kukkonen toteaa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi