Etsi

Sote

Palveluseteli edistää valinnanvapautta – Arvonmäärityksessä vielä ongelmia

Tuore gradu selvitti palvelusetelin hyödyntämisen haasteita kunnissa.

Vain harva kunta on laskenut oman tuotantonsa kustannuksia, mikä vaikeuttaa palvelusetelin hinnan määrittelyä. Tämä selviää Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tuoreesta pro gradu -tutkielmasta.

Manu Kiljusen gradussa selvitettiin palvelusetelin hyödyntämisen haasteita kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotannossa.

Kiljusen tutkimuksesta ilmenee, että yhteistyö ja avoin keskustelu palvelusetelituottajien kanssa helpottaa yhtäältä arvonmääritystä, mutta toisaalta myös parantaa setelikäytäntöjen tuntemusta. Tällöin myös suuremmalla todennäköisyydellä yllätyksiltä vältytään.

− Joissain kunnissa myös palvelusetelin käyttäjät tuntevat palvelusetelin huonosti. Avoin keskustelu auttaisi myös tunnettuuteen, Kiljunen arvioi.

Palvelusetelikäytännön kehittämisessä ja tuotteistamisessa olisi hyvä muistaa yhteistyö varhaisessa vaiheessa tuottajien kanssa. Niille kunnille, jotka vasta suunnittelevat palvelusetelin käyttöönottoa, Kiljunen neuvoo aloittamaan valmistelut hyvissä ajoin.

Kunnissa palvelusetelikäytäntö on otettu hyvin vastaan. Sillä, onko kyseessä iso vai pieni yritys ei Kiljusen tutkimuksen mukaan ole merkitystä. Myös pienet yritykset on toivotettu tervetulleiksi palveluntuottajarinkiin.

− Palvelun laatu on yrityksen koko merkittävämpi tekijä, hän huomauttaa.

Toimenpiteet saavat kiitosta

Hallitus on linjannut valinnanvapauden yhdeksi sote-palvelujen peruspilareista.

Tutkimusaineiston perusteella kunnissa tähän mennessä tehdyt toimenpiteet koetaan hyvänä pohjana valinnanvapauden lisäämisessä. Myös palvelusetelin uskotaan edistävän valinnanvapautta.

Pro gradu -tutkielman aineisto on kerätty haastattelemalla kuntien asiantuntijoita, johtavia viranhaltijoita ja kuntien kehitysyhtiöiden asiantuntijoita. 

Virvamaria Toikka

virvamaria.toikka@yrittajat.fi