Venekaupan tulppa irtosi – Hallitus upotti huvikuunariveron
Hallituksen kaavailema venevero olisi lohkaissut 20-30 prosenttia myynnistä, kertoo venekauppias Jouko Viljamaa.
Venekaupassa ehdittiin kokea samanlainen pysähdys kuin tammikuussa autokaupassa, kertoo yrittäjä Jouko Viljamaa Venepori Oy:stä.
Viljamaa viittaa liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) tammikuisiin spekulaatiohin autoveron poistamisesta ensi vuodesta alkaen, mikä hiljensi autoliikkeet hetkeksi.
Näin hiipui myös venemyynti, mutta päinvastaisesta syystä: hallitus suunnitteli yhdeksänmetrisistä lähtien ja yli 51-hevosvoimaisille veneille 100–300 euron suuruista vuosittaista veroa.
– Selvä tulppa myynnissä oli alkuvuodesta, kun ihmiset alkoivat panttaamaan ostoa. Hyvä, että muutos tuli tässä kohtaa, saadaan kevään kauppa käymään, Viljamaa toteaa.
Hallitus veti syksyllä esille nostamansa vene- ja moottoripyöräveron takaisin tänään.
Vero olisi kohdellut yrityksiä epätasa-arvoisesti
Suomen Yrittäjille ”huvikuunari- ja juppikootteriveron” peruminen merkitsi voittoa edunvalvonnassa.
– Ilman muuta näin. Ja monelle muulle, täytyy olla rehellinen. Me olimme voimakkaasti veroa vastaan, koska se olisi asettanut yrityksiä epätasa-arvoiseen asemaan ilman mitään hyviä perusteita, sanoo yrittäjäjärjestön pääekonomisti Mika Kuismanen.
Ihmiset alkoivat poistaa veneitä rekisteristä
Kuismasen mukaan veron peruminen oli ”erinomaisen viisas päätös”.
– Siinä on esimerkki juuri sellaisesta verolainsäädännöstä, jota yhteiskunnassa ei pitäisi tehdä. Tässä kävi erinomaisen hyvin esille se, kuinka verotus vaikuttaa käyttäytymiseen. Ihmiset alkoivat poistamaan veneitään rekisteristä, jolloin päätöksentekijät huomasivat, että veron tuotto olisi jäänyt kaavailtua huomattavasti pienemmäksi.
Kuismasen mukaan tiettyihin kulutushyödykkeisiin kohdistuva erillinen verottaminen tuo aina ongelmia.
– Toivottavasti tästä opitaan se, että asiat pitää valmistella ja harkita huolella.
”Veneiden valmistus olisi lähtenyt Suomesta”
Venekauppias Viljamaan mukaan vero olisi toteutuessaan iskenyt suonta Veneporissa.
– Myynti olisi keskittynyt halvempaan päähän. Miinus 20–30 prosenttia myynnistä olisi lähtenyt pois. Se olisi tiennyt irtisanomisia. Järkevä päätös tuo oli [hallitukselta].
Viljamaa arvelee, että venevero olisi vaikuttanut myös veneiden rakentamiseen Suomessa.
– Valmistus olisi häipynyt Ruotsiin, Norjaan, Puolaan tai jonnekin muualla, koska rahti näyttelee kovaa osaa. Jos kotimaahan ei mene veneitä, ne menevät ulos. Matka on ratkaiseva, koska veneet ovat isoja kuljettaa, ne tehdään mielellään lähellä käyttäjää.
Juhani Ojalehto
