Etsi

Carita Orlando: Hankinnat pitää saada avoimiksi

Vantaan Yrittäjien järjestämät hankinta-aamut ovat olleet toimiva foorumi yrittäjien ja hankintatoimen vuoropuhelulle, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Carita Orlando sanoo.

Viime viikkoina Yrittäjä vinkkaa -palstan aiheina ovat olleet julkiset hankinnat. Palsta ilmestyy viikoittain. Orlando on toiminut yli kymmenen vuotta tilitoimistoyrittäjänä. Tällä hetkellä hän toimii konsulttina Orlando Consulting Oy:ssä.

1. Vuoden alusta hankintalaki uudistui. Mitä pk-yrittäjän on hyvä tietää lakimuutoksesta?

– Lain tarkoituksena on jakaa kilpailutettavia kokonaisuuksia osiin niin, että pk-yrityksetkin pääsevät entistä paremmin mukaan hankintoihin. Lisäksi on tarkoitus, ettei kilpailuttaja saa laittaa tarjouskilpailun ehtoihin liian tiukkoja edellytyksiä ja näin rajata sitä, kuka voi osallistua kilpailutukseen. Kynnysarvot kasvoivat 60 000 euroon.

2. Pienyritykselle kilpailuttamatta tehtävät pienhankinnat ovat usein realistisin vaihtoehto. Miten pk-yritys pääsee näihin käsiksi?

– Vantaalla ja jossain muissakin kunnissa on käytössä pienhankintatyökalu, HankintaSampo tai vastaava. Sen kautta kaupunki ilmoittaa pienhankinnat, ja sitä kautta ihan pienetkin pääsevät tarjoamaan.

3. Mitkä asiat yrittäjiä askarruttavat julkisiin hankintoihin osallistumisessa?

– Oletetaan, että se on hankalaa ja byrokraattista. Mielikuva on, että vain isot pystyvät osallistumaan. Minuun on oltu yhteydessä, kun kilpailutuksissa on ollut kohtuuttomia vaatimuksia liikevaihdosta tai henkilöstön kelpoisuudesta tai kaupunki on saattanut edellyttää vakuuden maksamista. Lisäksi se, että on kilpailutettu liian isoina kokonaisuuksina. Kaupunkien pitää lisätä huomattavasti palvelusetelin käyttöä. Silloin yksinyrittäjäkin pystyisi tarjoamaan palveluja.

4. Kuntalaki konserniyhtiöiden tilintarkastuksesta on muuttunut. Mikä ongelma tässä on pienyritysten kannalta?

– Kuntalaki edellyttää, että saman tilintarkastajan pitää tarkastaa myös konserniyhtiöt. Isoissa kaupungeissa se tekee valtavan ison kokonaisuuden. Suomessa on 4–5 yhtiötä, jotka pystyvät tarjoamaan. Aikaisemmin tytäryhtiöt saattoivat hankkia tilintarkastuksen itsenäisesti.

5. Paljon puhutaan kuntien osaamattomuudesta kilpailuttamisessa. Mikä lääke tähän tepsisi?

– Olisi hyvä, että hankintatoimi auttaisi toimialoja kilpailuttamisessa. Kilpailuttajia pitää kouluttaa. Yhteistarjouksen tekeminen on yrityksille työlästä, ja siksi vaiva pitäisi nähdä kaupungin puolella. Yhteistyökumppanin löytäminenkään ei aina ole helppoa. Yhteistarjouksen tekemisessä tarvitaan käytännössä juristia, kun pitää olla yhtenäiset tarjousehdot. Yrittäjien ja kaupungin vuoropuhelu on tärkeää. Kahden yrityksen kimppa voikin toimia.

6. Mitä yritys voi tehdä havaitessaan, että kunta on tehnyt suorahankinnan ja näin sivuuttanut kiinnostuneet yritykset?

– Pitää tuoda julkisuuteen ottamalla yhteys kuntaan tai paikalliseen yrittäjäjärjestöön. Mitä enemmän näitä tuodaan esille, sitä kautta saadaan vähennettyä. Hankinnat pitäisi saada avoimeksi.

7. Kunnat käyttävät palveluseteliä sote-palveluiden hankinnassa. Löytyykö sieltä kysyntää pk-yrittäjille?

– Palvelutarve lisääntyy yhä enemmän. Toivon, että kaupungit ottaisivat palveluseteleitä käyttöön ennakkoluulottomammin. Yksi esimerkki ovat kotiin tarjottavat perhe- ja vanhuspalvelut. Näissä palveluntarjoajat ovat usein yksinyrittäjiä ja pienyrittäjiä. Palvelusetelin avulla asiakkaalla olisi mahdollisuus valita se henkilö, joka käy kotona.

 

Riikka Koskenranta