Etsi

Yrittäjien EU-johtaja Brexitistä: ”Tästä pöydästä ei lähdetä herkut mukanaan”

Lusikat jaetaan ensin ja uudessa suhteessa jatketaan puhtaalta pöydältä, kuvaa Pasi Moisio EU:n ja Britannian eroa.

Tänään käynnistyy kahden vuoden mittainen ja äärimmäisen vaikea polku, tuumii Pasi Moisio, Suomen Yrittäjien EU-edustuksen johtaja Brysselissä.

Britannian EU-lähettiläs toimittaa maansa erokirjeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalle Donald Tuskille. Siitä alkavat neuvottelut, joissa ratkeaa unionin jäsenmaiden ja Britannian välinen suhde EU-eron jälkeen.

– Britit ovat päättäneet tehdä tällaisen ratkaisun, se heille suotakoon, mutta meidän pitää huolehtia, että neuvottelujen lopputulema jatkaa oman yhteisömme, sen yhteisöllisyyden ja perusarvojen vahvistamista, Moisio muotoilee.

– Tätä kautta saataisiin kasvua ja menestystä pk-kenttään saakka. Siihen on täydet edellytykset, mutta aikaa on vähän.

Neljä peruspilaria voi olla vaarassa huojua

– Neuvotteluja käydään koko ajan pitäen mielessä, että se ken pöydästä lähtee, ei vie pöydän antimia mukanaan, koska se toimii esimerkkinä muille. Jos neljän vapauden periaatteen pilarit lähtevät huojumaan, sillä on kauaskantoisia seurauksia, Moisio viittaa työvoiman, tavaran, palveluiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen.

– Ne ovat arvoja, jotka hyödyttävät suomalaistakin yritystoimintaa ja kansalaisyhteiskuntaa.

Moision mukaan Brexitistä löytyy hintalappu, jonka Britannia maksaa.

– Semmoista liekaa ei anneta, että se tekisi ikään kuin tämmöisestä porukasta lähtemisestä houkuttelevaa. Jos taloudellisia velvoitteita on ja niitä on juridisesti osoitettavissa, maksut pitää hoitaa. Lusikat jaetaan vasta sitten ja uudessa suhteessa jatketaan puhtaalta pöydältä.

Moision mukaan on löydettävissä ratkaisu, joka ei nosta tullimuureja vanhojen ja entisen jäsenmaiden välille.

– Täytyy löytyä tulos, joka takaa kaupankäynnin jatkomahdollisuudet ilman määrättömän hallinnollisen taakan tai kustannusten lisäystä. Se ei saa vaikuttaa missään määrin taloudelliseen kehitykseen EU-27-alueella. Jos suurimmista talouksista lähtisi lumipalloefekti, oraalla oleva kasvu kääntyisi taantumasuuntaukselle, ja Suomenkin pk-yrityskenttään aiheutuisi vakava häiriö, vaikkei se suoraan brittimarkkinoille suuntautuisikaan.

Merkittävä kilpailija julkisista hankinnoista poistuu

Brexit voi tuoda suomalaisyrityksille jotain positiivistakin.

Britit ovat olleet suurimpia rajat ylittävien julkisten hankintojen sopimusten voittajia, sanoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

– Heidän jättäessä EU:n avautuu tässä rako muiden jäsenmaiden yritysten täytettäväksi.

Tärkeimmät vientituotteet pahvi ja paperi

Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 5,2 prosenttia, kertoo Palmgren.

Vuonna 2014 Britannian viennin kokonaisarvo oli 3,23 miljardia euroa.

Ylivoimaisesti tärkein tavararyhmä viennissä ovat paperi ja pahvi. Näiden jälkeen tulevat koksi, öljyjalosteet, sahatavara, puu- ja korkkituotteet ja kemikaaliset tuotteet.

Palveluviennissä, johon lukeutuvat asiantuntijapalvelut, informaatio- ja viestintäteknologia sekä digitaaliala, vaikutukset ovat pienemmät kuin tavaraviennissä. Palveluvienti näkyy huonosti tilastoissa, Palmgren huomauttaa. Kaupankäyntiin vaikuttavat myös liikkeet punnan kurssissa.

Toistaiseksi kaikki normaalia

Palmgrenin mukaan tässä vaiheessa on aikaista nähdä Brexitin vaikutuksia, sillä kaikki pyörii vielä normaalisti.

– Britannia on EU:n toiseksi suurin talous. Markkina on liian suuri, jotta sieltä voisi lähteä. Merkitystä on sillä, miten ”hard” [=kova] Brexitistä tulee, Palmgren viittaa neuvottelulähtökohtien aste-eroihin.

Brexitin mahdollisia uhreja eivät ole Palmgrenin mukaan ainoastaan tuotannonalat, joiden vienti suuntautuu suoraan Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan, vaan myös alihankintaketjuissa toimivat yritykset voivat tulla kärsimään Brexitin vaikutuksista.

Rajaesteet huolettavat – Britannia kuitenkin mukana WTO:ssa

Epävarmuus on nousussa nyt, kun neuvottelut ovat alkamassa, Palmgren kertoo.

– Vientiyritykset ovat huolestuneita tulleista, rajaesteistä sekä työperäisestä maahanmuutosta. Tullimaksujen ja muiden esteiden tuleminen johtaa kaupankäynnin kustannusten nousuun, kilpailun vähenemiseen ja kapeampaan tarjontaan sekä kaupankäynnin pienenemiseen.

Jääminen sisämarkkinoiden ulkopuolelle lisää kaupan esteitä EU:n ja Britannian välille.

– Maailman kauppajärjestö WTO:n säännöt eivät tietenkään ole yhtä hyviä kun EU:n sisämarkkinasäännöt. Näitä sääntöihin saatetaan kuitenkin joutua nojautumaan eron jälkeen.

 

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 15:25 – lisätty Thomas Palmgrenin kommentit.

 

Juhani Ojalehto

juhani.ojalehto@yrittajat.fi