Teeveestäkin tuttu psykoterapeutti muistuttaa olemaan armollinen itselleen | Yrittajat.fi

Etsi

Yksinyrittäjä

Teeveestäkin tuttu psykoterapeutti muistuttaa olemaan armollinen itselleen

Psykoterapeutti Maaret Kallio nousi suositun ihmissuhdeblogin myötä kysytyksi esiintyjäksi. Suuri päätös hypätä yrittäjäksi on kantanut hedelmää. Katso myös video.

Julkisuuteen Lujasti lempeä -bloginsa kautta noussut Maaret Kallio ei ole tietoisesti rakentanut henkilöbrändiä. ”Se ei olisi yhtään minua”, hän korostaa tänään ilmestyneen Yrittäjä-lehden haastattelussa.

– Ymmärrän kyllä, että moni näkee sen niin, että olen rakentanut henkilöbrändin. Tosiasiassa olen mennyt sitkeästi sen perässä, minkä olen kokenut kiinnostavaksi tai tärkeäksi, esimerkkinä vaikka Hesarin kolumnipaikka.

Helsingin Sanomien, alun perin verkkosivuilla julkaistu, blogi sai alkunsa psykoterapeutti Kallion aloitteesta. Sitä ennen hän oli kirjoittanut blogia entisen työnantajansa Väestöliiton verkkosivuilla. Myös se keräsi merkittäviä lukijamassoja. Palataan supersuosittuun blogiin tuonnempana. Henkilöbrändi tai mielikuva psykoterapeutti Maaret Kalliosta on monen mielessä pehmeiden arvojen puolustaja tai kansantajuisesti puhuva terapeutti.

 

 

Maaret Kallio istuutuu biedermeier-tyyppiseen nojatuoliin sohvapöydän viereen. Työpöydälle on aseteltu kiviä rauhalliseen asetelmaan. Hän vuokraa Helsingin keskustassa sijaitsevan psykoterapiavastaanottohuoneensa PsyJuridica yritykseltä. Kallio työskentelee erityisasiantuntijana psykologi- ja asianajajapalvelut yhdistävässä toimistossa päivän viikossa.

Hän on sanoissaan korostetun harkittu, niin kuin psykoterapeutin kuuluukin olla. Omaa alaansa nuori opiskelija Kallio ei löytänyt heti.

– Lukion jälkeen päätin pyrkiä opiskelemaan joko sosiaalialaa tai näyttelijäntyötä. Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa pääsin ihan viimeiseen vaiheeseen asti. Hakijoita oli 1200 ja loppuvaiheessa 30 henkilöä, mutta vain viisitoista pääsi sisään.

Putouksesta selvittyään hän lähti opiskelemaan sosiaalialaa, mutta huomasi pian, ettei se ole hänen juttunsa. Opinnot hän tahkosi kuitenkin loppuun. Sama kuvio toistui vielä kaksi kertaa seksologian ja työnohjaajakoulutuksen kanssa.

– Totesin, että en pääse sinne ihmismielen ytimeen. Sitten hakeuduin opiskelemaan psykoterapeutiksi, ja olin, että jes. Se oli mulle todella kotiintulon paikka.

Opintojen aikana Kallio työskenteli muun muassa lastensuojelussa. Väestöliittoon hän siirtyi vuonna 2006. Lähes kymmenen vuoden rupeaman aikana hän pääsi mukaan myös vaikuttamistyöhön.

– Ajattelin, että jään sieltä eläkkeelle, mutta niin ei käynyt. Syksyllä 2015 lähdin täysipäiväiseksi yrittäjäksi toiminimellä ja se on ollut tosi hyvä päätös.

 

 

Suuri päätös kantoi pian hedelmää

Suuri päätös jättää päivätyö kokonaan kantoi hedelmää. Omaa vastaanottoa palkkatyön ohella ilta-aikaan hän alkoi pitää jo vuonna 2006.

Yrittäjyys toi kaivattua vapautta ja vähemmän byrokraattisia asioita.

Mikä sinua motivoi työssäsi?

– Inhimillinen ihminen on minusta kaikkein kiehtovin ja siihen liittyvä ihmismieli tietenkin. Sen oman potentiaalin löytäminen, koska ihmisessä on hirveästi voimaa ja kykyä.

Ne paljon puhutut kuplat

Ne paljon puhutut kuplat nostavat päätään ja tunkevat ihmissuhteisiin. Mutta hän ei puhu ainoastaan some-kuplista, vaan myös suomalaisille tyypillisestä liiallisesta sinnikkyydestä sekä ns. päälle liimatusta todellisuudesta.

– Tarkoitan sitä, että onko ihminen todella kosketuksissa omaan itseensä, tunteisiinsa ja motiiveihinsa. Itsensä kanssa tasapainoinen ihminen on monin tavoin läpinäkyvä: on totta itselleen ja muille.

– Kuoret ja kuplat eivät ole yhtään tosia ja niiden varassa yritetään sinnitellä. Mutta on ymmärrettävää, että jos ei ole keinoja olla itsensä, tunteidensa ja historiansa kanssa sinut, rakentaa suojaksi kuoria, rooleja ja hankalia toimintatapoja.

Kallion mukaan itseään ei tarvitse piiskata armottomasti, muttei kannata luovuttaakaan. Erittäin monelle asialle ja pinttyneellekin toimintatavalle voi psykoterapeutin mukaan tehdä paljon, kun siihen saa ymmärrystä.

Hän pyrkii hahmottamaan sitä, miksi ihmiset pyrkivät kaiken maailman hullutuksiin, jotka eivät toimi.

– Ei pidä demonisoida somea, käytän itsekin somea, mutta se ei voi olla koko elämä.

Kallio kertoo pyrkivänsä elämään niin kuin opettaa, eli yrittämällä olla sen tavallisen elämän äärellä.

Paitsi psykoterapeutti, Maaret Kallio on tietokirjailija, ja suosittu puhuja tilaisuuksissa. Ensimmäinen tietokirja ilmestyi jo vuonna 2008. Hänen työviikkonsa koostuvat kolmesta osa-alueesta: vastaanottotyöstä, kirjoittamisesta ja luennoista.

Terapiatyö, eli kliininen työ, pitää Kallion kiinni ruohonjuuressa ja auttaa myös kirjoittamisessa sekä kouluttamisessa.

– Se ei tule loppumaan tästä maasta taatustikaan. Ihmiset osaavat hakea yhä paremmin apua, ja se on hieno muutos yksin sinnittelevässä kulttuurissamme. Vastaanotot olisi ollut helppoa jättää nyt, kun töitä on ollut paljon tarjolla.

Helsingin kantakaupungissa vastaanottoaan pitävän terapeutin vastaanotto on täynnä. Uusia asiakkaita hän ei tällä hetkellä pysty ottamaan.

Julkisuus tuo sekä hyviä että huonoja puolia

Työn julkinen puoli olisi ollut yksi mahdollinen johdanto tälle jutulle. Maaretin ensimmäinen kosketus televisiosarjan tekoon oli Ensitreffit alttarilla -tosi-tv-sarja, jossa Kallio oli mukana asiantuntijana vuosina 2014 ja 2015, kahtena tuotantokautena. Ohjelmassa todella mentiin naimisiin ensimmäisillä treffeillä. Vuosi sitten keväällä hänet saattoi nähdä televisiossa Kielletty rakkaus -sarjan asiantuntijana puhumassa kulloisestakin teemasta.

Miltä se tuntui, kun pyydettiin tekemään omaa Yhden illan juttu keskusteluohjelmaa?

– Se oli ihana, sarja oli niin mun näköinen: hyvällä tavalla hidas sekä pohdiskeleva, ilman kilkettä ja kalketta.

Kallio on varjellut tarkoin perhettään julkisuudelta. Mutta televisio on voimakas väline, joka tavoittaa massoja.

– Julkisuus ja yksityisyyden menettäminen ovat olleet mulle paikoin hankalia. Tv-töiden tekeminen on ollut mielenkiintoista. Siellä on voinut jakaa tutkittua tietoa laajasti, osin viihteen kautta. Tietokirjoja kuitenkin ostetaan aika vähän verrattuna tv:n tavoittavuuteen.

Ohimennen kysäisen, vieläkö näyttelijän työ kiinnostaa niin kuin nuorena, kun Teatterikorkeakouluun pääsy oli hilkulla.

– Se näkyy enemmän luennointitöissä, mun on helppo esiintyä. Alanvaihtoa ei tule tapahtumaan mihinkään suuntaan, hän hymyilee.

Kallio jatkaa, että häntä on taas kysytty monenlaisiin tv-ohjelmiin. Mutta tällä hetkellä vastaus on ollut ei. Häneltä ilmestyy syksyllä uusi kirja ja nyt kirjoittamistyö täyttää kalenteria.

Blogi on hurjan suosittu

Niin, se blogi ei ole mikä tahansa blogi, vaan esimerkiksi vuonna 2015 Kallio oli kirjoittanut kaksi Hesarin luetuimmista verkkojutuista, siis kaikista jutuista, ei pelkästään kolumneista. Blogi on ilmestynyt painetussa Hesarissa jo vuodesta 2014.

Suositussa kansantajuisessa blogissa hän käsittelee niin mielenterveyttä ja ihmissuhteita kuin vaikkapa luutuneita sukupuolirooleja perheissä. Julkisuuden myötä Kalliolle on tullut tutuksi myös se julkisuuden toinen puoli.

– Hesarin blogi on sellainen, joka herättää voimakkaita mielipiteitä. Se on mua yllättänytkin.

Kallio kertoo pyytäneensä apua ”kauheiden palautteiden tai s-postien” kestämisessä ja käsittelemisessä. Enemmistö palautteesta on onneksi myönteistä.

Maaret Kallio saa myös kutsuja luentokeikoille. Psykoterapeutti-yrittäjä käy puhujakeikoilla vähintään kerran viikossa, noin 40 kertaa vuodessa.

Yrittäjyyden yhtenä etuna on omien yhteistyökumppaneiden valitseminen. Joogaava Kallio on suunnitellut ystävänsä Merijoogan perustaja Johanna Pawlin kanssa hyvinvointi- ja parisuhdekursseja, joita on järjestetty Hangossa.

Yhteistyö alkoi pari vuotta sitten. Yhtenä Kallion ohjenuorana kuuluu olevan: Tee vakavasti otettavia asioita, mutta ymmärrettävällä otteella. Kurssi-idea kehiteltiin ajatuksella, mihin itse tahtoisi mennä.

– Hyvinvointiala, johon laajasti ottaen kuuluvat myös mielenterveys- ja terveysala, on niin kirjavaa. Siellä myydään aivan valtavasti puppua, tavallisen kuluttajan on vaikea erottaa sitä, mihin kannattaa rahojaan laittaa.

Valitse taistelusi

Yrittäjä joutuu tekemään hirveästi valintoja.

– Meidän pitää valita taistelumme, eli mihin pyrkii laittamaan panoksia peliin, ja millä osa-alueella vetää heikompaa suoritusta. Puhun tässä kokonaisvaltaisesti elämästä.

– Olen tekemisissäni ollut uskollinen omalle äänelleni, omalle näkemykselleni. Monta kertaa olisi päästy helpommalla.

Häntä on yrittäjänä pyydetty mukaan rahakkaisiin ja mielenkiintoisiin juttuihin, mutta jos arvomaailma on riitasoinnussa Maaretin omien arvojen kanssa, hän on kieltäytynyt.

– Olen kieltäytynyt melkein rasittavuuteen saakka. Teen sen, minkä koen merkitykselliseksi.

Hylky on tullut, jos luennointi olisi pelkästään markkinointitilaisuus tai jos kutsuun on liittynyt epärealistisia lupauksia, vaikka hyvinvointiin liittyen.

Tämänhetkistä intensiivistä kirjoittamistyötä hän kuvaa realistisesti:

– Hinaa vain takapuolen tuolille, vaikka ei ole inspiraation hitustakaan ja siitä se lähtee syntymään. Joillakin kavereilla on sellaisia mielikuvia, että sitä kirjoittaa vain inspiraation tunteessa, mutta se on illuusio. Välillä ajattelen, että onpa hyvää tekstiä ja välillä, että onpa hirveää kukkua.

Mutta lukuisat julkaistut kirjat vuodesta 2008 asti ovat opettaneet johtamaan omaa työskentelyä.

Armon tuoja

Yksi teemoista, jota Maaret Kallio pitää esillä, on armollisuus itselle. Miten pidät huolta jaksamisestasi yritystoiminnan ja nelihenkisen lapsiperheen arjen keskellä?

– Olen yhden naisen yritys, jos mä kaadun, työt kaatuvat.

– Kalenterointi on tärkeä: mulla on eriväriset päivät paperikalenterissa. Käytän värikoodeja, esimerkiksi vastaanottopäivinä on vain vastaanottoa, enkä edes yritä vastata sähköposteihin. Kirjoittamistöitä teen paljon kotona Espoossa, varmaan pari päivää viikossa. Kolmas osa-alue ovat luentopäivät.

Intensiivisiä kouluttamispäiviä seuraa aina väljempi aamupäivä, jolloin yrittäjä voi vaikka kirjoittaa.

– Työaikojen joustavuus on ihan kultaa, arvostan sitä. Voi joustaa perhemenojen mukaisesti, mutta myös se, että voi keskellä päivää mennä joogaan tai juoksemaan. Toki se tarkoittaa sitä, että voi olla keskellä lauantaita luennoimassa. Ei vapautta tule ilman vastuuta.

– Vahva perhe-elämä tasapainottaa työelämää tosi paljon. Lisäksi terapeuttina käyn tiiviisti työnohjauksessa koulutetummalla psykoterapeutilla, tietenkin vaitiolovelvollisesti.

Työn julkinen puoli avaa myös ovia: sellainen oli tutustumismatka Unicefin työhön Mosambikiin. Kuvausryhmä seurasi tammikuisella matkalla mukana.

– Se on yksi unelmistani ollut, että saisi jotain sen tyyppistä tehdä. Julkisuudessa on paljon haittapuolia, jos julkisuutta voi käyttää hyväkseen hyvän asian vuoksi, se kannattaa.

– Se oli riipaisevaa monella tapaa, ja herätti avuttomuuden tunteita. Ajattelin, eikö meillä muka ole varaa auttaa enemmän.

Yrittäjyys ei ole tullut ilman kompastuskiviä, mutta Kallio on osannut pyytää apua sitä tarvitessaan.

– Otin ensimmäisen puolen vuoden aikana hirveästi töitä vastaan, kun ei ollut kuukausipalkan tuomaa turvaa. Ja olin sen jälkeen niin läkähdyksissä, että laitoin nopeasti jarrut pohjaan. Sen jälkeen olen rytmittänyt töitä ja näin saanut vapauden sekä keskittymisen paremmin käyttöön. Nautin tästä.

– Olen tehnyt helvetisti töitä osaamiseni eteen. Hirveän usein pyydän näkökulmia esimerkiksi kirja-asioissa, enkä seilaa yksin. Olen hakeutunut itseäni viisaampaan seuraan.

Kallio lainaakin tunnettua ajatusta: Jos olet viisain henkilö huoneessa, olet väärässä huoneessa.

 

TEKSTI Riikka Koskenranta & KUVAT Meeri Utti