Tutkimus: Lähes neljä kymmenestä palkkaisi, jos irtisanomista helpotettaisiin
Pk-yrityksistä 37 prosenttia olisi valmis palkkaamaan uusia työntekijöitä, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Suomen Yrittäjät selvitti pk-yrittäjien kantoja useisiin työllistämisen helpottamista koskeviin keinoihin.
Katsottaessa vähintään kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jopa 60 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin. Vastaajilta kysyttiin, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos henkilöperusteista irtisanomista helpotettaisiin.
Tutkimuksen tulokset eivät sellaisenaan kerro työllistävyydestä, sillä siihen vaikuttavat monet muutkin asiat. Näitä ovat esimerkiksi todellinen rekrytointitarve ja yrityksen kohtaama kysyntätilanne.
Tutkimuksen toteutti Kantar TNS huhtikuun alussa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1030 yrityksen edustajaa.
Kun hallitus käy puoliväliriiheen ensi viikolla, pöydällä yhtenä painopistealueena on työllisyyden parantaminen. Hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa työllisyysprosentti 72:een hallituskauden loppuun mennessä.
– Suomen Yrittäjien laskelmien mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen lisäisi työllisyyttä keskimäärin 10 000 yksilöllä. Paikallisen sopimisen työllistävyysvaikutuksilla päästään 30–65 000 työlliseen. 65 000 on pitkän aikavälin vaikutus, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi.
Kuismasen mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen olisi kansantalouden ja myös työpaikkavirtojen dynamiikan kannalta tosi tärkeä muutos.
Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa henkilöperusteisen irtisanomisen kynnys on alempi. Näissä maissa on myös selkeästi korkeampi työllisyysaste kuin Suomessa.
Pk-yrityksistä 42 prosenttia palkkaisi vähintään yhden työntekijän kysyttäessä, kuinka monta uutta työntekijää palkkaisitte, jos voisitte sopia työehdoista työpaikalla – myös työehtosopimuksista poiketen.
Luottamusmiesten määrä yrityksissä on hyvin alhainen
Yrittäjät selvitti tutkimuksessa myös sitä, kuinka monessa yrityksessä on ammattiliittoon kuuluva luottamusmies. Ammattiliittoon kuuluva luottamusmies on vain kolmessa prosentissa kaikista pk-yrityksistä ja viidenneksessä järjestäytyneistä pk-yrityksistä. Valtaenemmistö pk-yrityksistä ei kuulu työnantajaliittoon.
Pääekonomisti Kuismanen muistuttaa, että järjestäytymättömät työnantajayritykset, jotka kuuluvat kuitenkin yleissitovien työehtosopimusten piiriin, joutuvat noudattamaan tessejä, oli siellä luottamusmies tai ei.
– Tulos kuvaa sitä, että ammattiliittoon kuuluvien luottamusmiesten määrä suomalaisissa työnantajayrityksissä on hyvin alhainen.
– Peruspointti on se, ammattiliittoon kuuluva luottamusmiesmalli ei saa olla ainoa malli paikallisessa sopimisessa.
”Työllisyysprosentti noussee 70 prosenttiin”
Yrittäjien mielestä tärkein yksittäinen työllisyyttä parantava toimi tässä ajassa olisi kansantalouden kasvuvauhdin nopeutuminen.
– Kasvuvauhti edellyttää rakenteellisia uudistuksia, emme voi odottaa, että kasvu tippuu taivaista.
Myös valtiovarainministeriön helmikuisen katsauksen mukaan hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on epätodennäköistä ilman tehokkaita politiikkatoimia, jotka vahvistavat työn kysyntää ja tarjontaa.
Kuismasen ennuste työllisyysprosentista huhtikuussa 2019 on noin 70 prosenttia, jos hallitus ei tee uusia politiikkatoimia ja kansantalous säästyy negatiivisilta sokeilta. Tällä hetkellä työllisyysaste on 68,9 prosenttia. Hallituksen tavoite on 72 prosenttia.
– Edes henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen eivät riittäisi saavuttamaan tavoitetta. Näiden lisäksi tarvittaisiin huomattavan nopeaa talouskasvua.
Hallituksen jo tekemiä työllisyyslääkkeitä ovat muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä 400 päivään vuoden alusta ja kiky-sopimus.
