Euroopan talousveturi sallii Suomea joustavammat työehtosopimukset

Saksassa ei tunneta samanlaista yleissitovuutta kuin Suomessa. Työehdoista voidaan sopia paikallisesti kolmella eri tavalla.

Työehdot joustavat yrityskohtaisesti helpommin Euroopan talousveturissa Saksassa kuin Suomessa.

Esimerkiksi työehtojen yleissitovuus ja järjestöjen pakkojäsenyys ovat Saksassa vieraita käsitteitä.

– Yhdistymisvapaus on Saksassa pyhä lehmä, sanoo Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin lakimies Markus Majer.

– Saksassa yleissitovuus ei ole sama asia kuin Suomessa. Siellä yksityisen sektorin työehtosopimus sitoo vain osavaltiota tai sitä pienempää aluetta, se ei päde koko valtion alueella kuten Suomessa.

Majer kertoi Saksan mallista Suomen Yrittäjien ja STTK:n paikallisen sopimisen keskustelutilaisuudessa Helsingissä perjantaina.

Kolme neuvottelutietä

Saksassa paikallistason työehdoista sopiminen toteutuu kolmella tavalla.

Yksi näistä on työnantajan ja työntekijöiden edustuksesta koostuva työneuvosto, joka voi solmia paikallisen sopimuksen. Siihen on olemassa toinenkin väylä, joka kulkee työntekijöiden erivahvuisissa osallistumisoikeuksissa yrityksen päätöksentekoon.

Kolmatta mallia kutsutaan yrityskohtaiseksi työehtosopimukseksi. Viimeksi mainittu on yleinen tapa ratkoa työehtoja, Majer kertoo.

– Esimerkiksi Saksan suurimmassa osavaltiossa Nordrhein-Westfalenissa oli noin 40 000 työehtosopimusta, joista 24 000 oli yrityskohtaisia vuonna 2015.

Osavaltiossa oli liittojen työehtosopimuksia vajaat 10 000, joista vain 92 oli niin sanotusti yleissitovia.

Yrityskohtaiset työehtosopimukset neuvottelevat työnantaja ja työntekijäliitto. Työntekijäliiton neuvottelijat ovat käytännössä yleensä töissä kyseisessä yrityksessä.

– Tätä kautta syntyy siis tavallaan paikallinen sopimus, Majer summaa.

Paikallinen sopimus edellyttää työneuvostoa

Työneuvostojärjestelmää toteuttavassa yrityksessä pitää olla vähintään viisi työntekijää.

Työntekijät valitsevat keskuudestaan edustuston, joka neuvottelee työehdoista työnantajaedustuksen kanssa.

Pienissä yrityksissä menettely on harvinainen. Noin kymmenessä prosentissa yrityksistä on työneuvosto, mutta yli 500 työntekijän yhtiöistä 90 prosentissa toimii kyseinen delegaatio.

Saksalainen paikallinen sopimus vaatii työneuvoston toiseksi osapuoleksi.

– Periaate on se, että kaikesta voidaan sopia, mikä ei ole kielletty.

– Tärkeää on se, että sellaisista asioista ei saa sopia, joista on sovittu työehtosopimuksessa tai joista siinä voidaan sopia. Mitä tämä tarkoittaa on Saksassa kiistelty asia, josta on tapeltu vuosikymmeniä, Majer kertoo.

Suppean tulkinnan mukaan nyrkkisääntö on se, että palkoista ei saa sopia, kaikesta muusta saa.

Työehtosopimuksessa on kuitenkin avaamislauseke, joka jättää tilaa paikalliselle sopimiselle.