Enemmistö yrityksistä näyttää peukkua työeläkejärjestelmälle
Suurista työnantajista 60 prosenttia kokee, että työeläkejärjestelmä kannustaa heitä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin yksityisen sektorin työnantajien näkemyksiä työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallista.
ETK:n kyselytutkimuksen mukaan suuryritykset tuntevat työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin eli niin sanotun maksuluokkamallin pieniä ja keskisuuria yrityksiä paremmin. Yrityksen koko vaikuttaa myös siihen, kuinka kiinnostunut se on työkyvyttömyyseläkkeiden kustannusten seurannasta.
Kritiikkiä monimutkaisuudesta
Enemmistö tutkimukseen osallistuneista työnantajista kannattaa nykyistä rahoitusmallia. Maksuluokkamallilla näyttää kuitenkin olevan myös ei-toivottuja vaikutuksia. Suuremmista yrityksistä enemmistö kokee rahoitusmallilla olevan vaikutuksia rekrytointipäätöksiin. Kyselyn perusteella monet suuryritykset välttävät rekrytoimasta henkilöitä, joilla on kohonnut työkyvyttömyysriski, koska ne pelkäävät työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvia kustannuksia.
Osa yrityksistä kritisoi mallin monimutkaisuutta. Noin kolmannes suurista työnantajista koki mallin melko hankalasti ymmärrettävänä. Erityisen paljon yritykset kritisoivat sitä, että heillä ei ole riittävästi vaikutusmahdollisuuksia työkyvyttömyystapausten ennaltaehkäisyyn.
Mikä on maksuluokkamalli?
Työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksia kohdistetaan suurille työnantajille niiden työntekijöille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteella. Tätä rahoitustapaa kutsutaan työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamalliksi. Mitä suuremmasta työnantajasta on kyse, sitä enemmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä aiheutuvat kustannukset vaikuttavat työkyvyttömyyseläkemaksuun. Mallin tarkoituksena on kannustaa työnantajia ennaltaehkäisemään työkyvyttömyystapauksia.
Maksuluokkamallia noudattavat työnantajat, joiden palkkasumma on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa tai enemmän. Työnantajilla, joiden palkkasumma ylittää noin 30 miljoonaa euroa, maksuluokan vaikutus on täysimääräinen. Keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu vaihtelee vuosittain.
Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkemaksu oli keskimäärin noin 0,8 prosenttia palkkasummasta. Suurimmat maksut ovat kuljetusalalla, rakentamisessa ja teollisuudessa. Suomalaiset suuryritykset maksoivat vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkemaksuja yhteensä noin 263 milj. euroa.
Pienet työnantajat eivät kuulu maksuluokkamallin piiriin, vaan maksavat yhteisvastuullista keskimääräiseen työkyvyttömyyseläkeriskiin perustuvaa vakiomaksua.
Tutkimuskysely lähetettiin yli 2 700 yksityisen sektorin työnantajalle Suomessa. Näistä suurtyönantajia oli 1 700. Kyselyyn vastasi 754 työnantajaa. Alle viiden hengen työnantajia ei sisällytetty kyselyyn.
