Altistutko työssäsi kemikaaleille? Näillä aloilla sairastutaan todennäköisimmin
Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat selvittäneet, missä töissä ja ammateissa on kaikkein suurin riski sairastua kemikaalialtistuksen takia.
Työterveyslaitoksen laatiman listan kärjessä ovat lujitemuovityö ja veneiden laminointi, rakennusten purkutyö, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyinen työ ja lattioiden päällystyö ja automaalarin työ.
Kemikaalialtistumisen kannalta merkittäviä riskitöitä ovat myös betonituotteiden valmistustyö, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, hitsaustyö ja polttoleikkaus metallituotteiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus sekä leipomotyö.
Kyseiset työt ovat vaarallisia, koska niissä altistutaan pölyille, liuottimille ja hengitysteitä ärsyttäville kemikaaleille. Töiden vaarallisuuden arviointi tehtiin rekisteritietojen ja asiantuntijoille tehtyjen kyselyjen perusteella.
Lujitemuovi- ja veneenrakentamisessa altistutaan styreenille, mutta merkittävästi vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Styreeni on väritön aromaattinen haihtuva hiilivety.
Riskitöiden tautitaakkalaskelmien mukaan keuhkosyöpätapauksia esiintyy eniten hitsaus- ja polttoleikkaustyössä. Myös metallimalmien kaivos- ja louhostyössä on riski sairastua keuhkosyöpään. Riskiä lisää esimerkiksi altistuminen dieselpakokaasuille. Astman, keuhkoahtaumataudin ja silikoosin aiheuttama tautitaakka on suurin rakennusten purkutyössä.
Asbestialtistuminen on nykyisin vähäistä, mutta 30–50 vuotta sitten tapahtuneet altistumiset aiheuttavat edelleen ison osan ammattitaudeista. Ihotauteja tai hengitystieallergioita esiintyy eniten leipureilla, kampaajilla ja hitsaajilla. Elinikäinen henkilökohtainen ammattitautiriski oli suurin automaalarin työssä.
Näin estät pahimman
Työterveyslaitoksen mukaan noin miljoona suomalaista altistuu työssään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille uhkille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia.
Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia ja pahimmillaan kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille.
– Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on paljon, tieto on hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla hankalaa. Terveysriskejä ei tunnisteta ja monet erityisen altistavat työt on ulkoistettu pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia kemikaalihaittojen ehkäisyyn, sanoo vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitoksesta.
Työterveyslaitos on tehnyt usealle riskityölle tehtäväkohtaiset malliratkaisut ja tietokortit, joiden avulla pienelläkin työpaikalla on helpompi päästä perille tarvittavista toimenpiteistä. Esimerkiksi KAMAT-tietokortit on suunnattu auto- ja metallialan riskienhallintaan.
Paras tapa on korvata haitallinen aine vaarattomammalla. Seuraava ratkaisu on prosessin muuttaminen tai eristäminen. Yksi vaihtoehto on märkien menetelmien käyttäminen pölyjen hallitsemiseksi. Jos epäpuhtautta on jo päässyt ilmaan, keinona on ilmanvaihdon sekä työtapojen parantaminen ja siisteydestä huolehtiminen.
Yrittäjäsanomat
