Pomot painottavat nopeita hyötyjä, pitkän tähtäimen kilpailukyky myös pelissä
Toimitusjohtajien ja vastuullisuusasiantuntijoiden tiedot ja näkemykset yritysten yhteiskuntavastuutavoitteista, -käytännöistä ja -haasteista eroavat paikoitellen selvästi.
Tämä käy ilmi FIBSin vuoden 2017 yritysvastuututkimuksesta, johon vastasi 200 suuren ja keskisuuren yrityksen johtajaa.
Yhteiskuntavastuu on olennainen osa suomalaisyritysten liiketoimintaa tänä päivänä, vain kolme prosenttia toimitusjohtajista ilmoitti, ettei vastuullisuus ole lainkaan olennaista heidän yrityksensä kannalta.
Yritysvastuujohtajien ja muiden vastuullisuusasiantuntijoiden määrä yrityksissä on lisääntynyt selvästi viime vuosina: nyt heitä on jo lähes joka toisessa (43) yrityksessä FIBSin tutkimukseen osallistuneista yrityksistä, vielä kaksi vuotta sitten vain joka kolmannessa.
Samalla muun muassa vastuullisuusraporttien määrä ja vastuullisuuden tavoiteasetanta ovat lisääntyneet.
– Yhteiskuntavastuu on tänä päivänä niin olennainen osa liiketoimintaa, että ylimmän johdon tulisi jatkossakin pysyä kartalla kaikkien keskeisimpien vastuullisuuskäytäntöjen ja -periaatteiden osalta, FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki painottaa.
Toiset painottavat strategisia tavoitteita, toiset konkreettisia hyötyjä
Vastuullisuuden liiketoimintahyötyjen osalta vastaajaryhmien väillä näkyi selvä linjaero.
Asiantuntijat pitävät toimitusjohtajia vahvemmin vastuullisuustyön suurimpina hyötyinä pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden vaikutuksia, kuten tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamista sekä sitä, että vastuullisuus ylipäätään on yrityksen liiketoiminnan lähtökohta.
Toimitusjohtajat taas painottavat vastuullisuudessa lyhyen aikavälin konkreettisempia hyötyjä, joita ovat muun muassa työtyytyväisyyden ja asiakastyytyväisyyden lisääminen, uusien tuotantomenetelmien kehittäminen, innovoinnin tehostaminen sekä osakkeen arvon kasvattaminen.
– Tulos ei sinänsä yllätä. Vastuullinen yritystoiminta on kuitenkin prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa, että yritys voi pärjätä kilpailussa myös pidemmällä aikavälillä, siksi olisi tärkeää, että ylimmässä johdossa tarkasteltaisiin vastuullisuuden vaikutuksia monelta kantilta, sanoo Helena Kekki.
Kolmannes näkee sosiaalisen vastuun tärkeimpänä osa-alueena
Yrityksissä on käytössä erilaisia vastuullisuuden johtamiskäytäntöihin, kuten eettinen ohjeisto, yritysvastuuraportti sekä vastuullisuus osana kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiä. Vastuullisuuden käytännön toimenpiteisiin taas sisältyvät monenlaiset sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun teemat jätteiden käsittelystä korruptioriskin tunnistamiseen ja henkilöstön yhdenvertaisuuteen.
Toimitusketjujen vastuullisuuden hallinta on ollut FIBSin tutkimusten mukaan vuodesta 2013 alkaen viitenä vuotena peräkkäin yritysten haastavin vastuullisuusteema.
Toimitusjohtajat näkevät ”perinteiset” yhteiskuntavastuuteemat kuten työtyytyväisyyden, työhyvinvoinnin ja henkilöstön sitouttamisen sekä ympäristövaikutusten hallinnan asiantuntijoita haastavampina teemoina.
Kun toimitusjohtaja-vastaajista kolmannes kertoi sosiaalisen vastuun edistämisen olevan tärkein syy panostaa ylipäätään yhteiskuntavastuuseen, asiantuntijoista näin ajattelee vain runsas kuudesosa.
FIBSin yritysvastuututkimus on alan laajin puhelimitse toteutettu kyselytutkimus Suomessa. Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja käsitteistö perustuvat osittain kansainväliseen ISO 26000 -yhteiskuntavastuustandardiin. Tutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2013 alkaen. Vuoden 2017 tutkimukseen osallistui 200 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä.
Yrittäjäsanomat
