Yrittäjät: Työaikalain esityksessä vakava ongelma ammattiliittoon kuuluvasta luottamusmiehestä
Työaikalain muutoksia koskevia esityksiä on Suomen Yrittäjien mukaan mahdoton toteuttaa. Esityksessä on vakava perusoikeudellinen ongelma, että vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi.
Tänään perjantaina päättyy lausuntokierros työaikalain muutosta valmistelevan työryhmän mietinnöstä. Riitaisan työryhmän työ päättyi kesäkuun lopussa ja Suomen Yrittäjät jätti jo tuolloin eriävän mielipiteen esityksestä.
Ryhmässä oli edustukset yrittäjien lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitosta, Akavasta, SAK:sta, STTK:sta sekä kuntien, valtion ja kirkon työmarkkinalaitoksista.
Työaikalain uudistamista valmisteelleen työryhmän tavoite oli saattaa lainsäädäntö vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita.
– Työryhmän esitys ei sisällä työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia, jotka auttaisivat lisäämään työpaikkoja ja nostamaan työllisyysastetta. Tarvitsemme työllisyyttä kestävästi vahvistavia reformeja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.
Työaikalakiesityksen mukaan vain ammattiliittoon kuuluva luottamusmies kelpaisi sopijaosapuoleksi, kun työehtosopimus edellyttää luottamusmiestä. Poikkeus on säännöllisen työajan järjestelyistä sopiminen.
– Tätä emme voi hyväksyä. Meillä ei ole mitään ammattiyhdistystoimintaa vastaan, mutta liittoon kuuluminen ei voi olla edellytys päästä sopimaan omista asioista. Sopiminen ei varsinkaan pienessä yrityksessä onnistu, jos osa henkilöstöstä jätetään vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolelle, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.
Korkein oikeus totesi keväällä, että ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen tai osallistumatta jättäminen ei ole hyväksyttävä peruste erilaiseen kohteluun työelämässä.
– Mietinnön ehdotukset olisivat ristiriidassa tämän perustuslakiin pohjautuvan linjauksen kanssa, Makkula jatkaa.
Nykyinen työaikalaki tarjoaa ratkaisun
Työaikalain mukaan on mahdollista, että työnantajaliittoon kuulumaton yritys, joka noudattaa yleissitovaa työehtosopimusta, voi sopia säännöllisen työajan järjestelyistä työehtosopimuksessa määritellyissä rajoissa luottamusvaltuutetun, muun henkilöstön valitseman edustajan tai koko henkilöstön kanssa.
– Tämä malli kannattaisi laajentaa kaikkeen työaikoja koskevaan paikallisen sopimiseen. Se toisi työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoihin kuuluvien yritysten kanssa. Malli asettaisi myös työntekijät keskenään yhdenvertaiseen asemaan, Makkula sanoo.
Suomen noin 87 000 työnantajayrityksestä vain noin 20 000 kuuluu työnantajaliittoihin. Vain joissakin tuhansissa yrityksissä on käytössä luottamusmiesjärjestelmä.
Esityksessä olevat yö- ja sunnuntaityötä koskevat rajoitukset eivät myöskään ole Yrittäjien mukaan tätä päivää.
Nollatuntisopimuksia ei pidä vaikeuttaa
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksia myös nollatuntisopimusten uudistamiseksi. Tarkoitus on rajoittaa vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä.
– Esitetty sääntely vaikeuttaisi työn tarjoamista ja lisäisi yritysten siirtymistä vuokratyön tai alihankinnan käyttöön, Mikael Pentikäinen toteaa.
Pentikäinen muistuttaa, että on olemassa paljon työtä, jossa ei ennalta tiedetä, paljonko työtunteja on tarjolla. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.
Lausunto työaikalain uudistamista selvittäneen työryhmän mietinnöstä
Lausunto nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä selvittävän työryhmän mietinnöstä
