11.9.2017 klo 10:02
Uutinen

Poliisitarkastaja: Jos identiteetti anastetaan, ryhdy nopeasti toimiin

Identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet Suomessa. Poliisitarkastaja varoittaa, että suomalaiset ovat liian sinisilmäisiä huijaustapauksissa.

– Jos identiteetti anastetaan, sen selvittämisessä pitää olla tosi nopea, poliisitarkastaja Jyrki Aho neuvoo.

Aho kertoo poliisin tietoon tulleita identiteettivarkauksia olleen Suomessa viime vuonna lähes 3300 kappaletta ja tänä vuonna jo lähes 2150 kappaletta. Identiteettivarkaus on asianomistajarikos.

Ahon mukaan valtaosassa tietoon tulleista identiteettivarkauksista on ollut mukana yritys. Identiteettivarkauksia tehtaillaan myös luonnollisten henkilöiden välisessä kaupassa.

– Aiemmin muualla maailmassa toiminut rikollisuus on siirtynyt Suomeenkin. Aiemmin kieli suojasi meitä, huijaukset olivat monesti huonolla suomen kielellä laadittuja. Huijaukset ovat kehittyneet, siihen on tullut mukaan suomalaisia tekijöitä.

Identiteetillä tarkoitetaan henkilö- ja yhteystietojen lisäksi muun muassa maksukortin tietoja, verkkopankkitunnuksia, ajokorttia, jäsenkortteja, pin-koodeja, sähköpostia, käyttäjätilejä ja virtuaalisia identiteettejä eli esimerkiksi sosiaalisen median profiileja.

60 prosenttia petoksista liikkuu tietoverkoissa

Identiteettivarkaus on nykyään kriminalisoitu. Identiteettivarkaudella tarkoitetaan sitä, että joku erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tai muuta vastaavaa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa kolmannelle osapuolelle.

– Identiteettivarkauksien enemmistö on tilauspetoksia, ja vahinko saattaa realisoitua vasta, kun tavara on toimitettu maailmalle. Niissä tilataan puhelimia, tietokoneita ja helposti realisoitavissa olevaa tavaraa. Se monesti myydään eteenpäin, ja vahinko jää rahoitusyhtiölle tai sitten huijatulle firmalle.

– Tyypillinen tapaus on, että joku hukkaa tai joltain anastetaan ajokortti, jonka avulla hankitaan tavaraa tai avataan pankkitili ja hankitaan verkkopankkitunnukset. Sen jälkeen on otettu pikavippejä, kun on vahva tunnistautuminen verkossa.

Jyrki Ahon mukaan tällä hetkellä kaikista petostyyppisistä rikoksista 60 prosenttia tapahtuu tietoverkoissa ja internetissä.

Luottokielto-merkinnällä identiteettivarkauksia vastaan

Poliisitarkastaja Aho vinkkaa asettamaan omiin luottotietoihin Oma luottokielto -merkinnän, josta saa itselleen virallisen todistuksen. Palveluntarjoajilla on luottokielto-palvelu. Tämä ei siis estä yrittäjää tai kuluttajaa ottamasta luottoa, sillä voit hakea luottoa näyttämällä todistusta.

Identiteettivarkauksia tekevät rikolliset saadaan Suomen sisällä vastuuseen, mutta taloudellisia korvauksia ei tekijöiltä yleensä saada.

– Ei pidä uskoa kaikkeen, ei vakuuttaviin henkilöihin puhelimessa ja jos vanhan asiakkaan suhteen tapahtuu muutoksia, vaikka pankkitilissä, ne pitää ehdottomasti tarkastaa. Silloin tulee ottaa yhteys vanhaan kontaktiin, ja varmistaa asiat.

Kaupparekisteriin tehdystä muutosilmoituksesta heti tieto sähköpostilla

Soneran maaliskuussa julkistetun Yrittäjäkyselyn mukaan pk-yrittäjien pelko identiteettivarkauksista on kasvanut, ja noin 30 prosenttia vastaajista mainitsee ne huolenaiheenaan. Kyselyyn vastasi lähes 1100 yrittäjää eri toimialoilta.

PRH:lla on olemassa palveluita, joita yrittäjän kannattaa käyttää suojautumisessa identiteettivarkailta. Toukokuussa käyttöönotetussa palvelussa yritys saa kaupparekisteriltä sähköpostiviestin sen jälkeen, kun yritys on tehnyt muutosilmoituksen. Yrittäjä saa näin tiedon meneillään olevista rekisteröinneistä.

Tämä edellyttää, että yritys on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa, ja osoite on toimiva. Jos yrityksen sähköpostiosoitetta ei ole YTJ:ssä, yritys voi tehdä PRH:n kanssa vastaavan tyyppisen erillisen sopimuksen.

Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteripäällikkö Lalli Knuutila kertoo palvelusta olleen apua identiteettivarkausrikosten suitsimisessa.

– Sen avulla saa selville, yrittääkö joku väärentämällä ilmoittaa uusia hallituksen jäseniä tai muita tietoja. Näitä on tullut ilmi muutamia casejä, ja väärennös on karahtanut siihen.

Knuutilan mukaan PRH on parin viime vuoden aikana tarkastanut sisäisiä prosessejaan ja epäilyn herätessä ilmoitus menee lakimiehen tarkasteluun.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta@yrittajat.fi