Ansiotulo, koulutuksen verovapaus, varainsiirtovero… – Näin verotustasi ehdotetaan muutettavaksi ensi vuonna
Verotuksen painopistettä siirretään ansiotuloverotuksesta muun muassa haittaveroihin. Yrittäjien veroasiantuntija Sanna Linna-Aro listasi tärkeimmät tulevan vuoden ehdotetut veromuutokset.
Syksyn budjettiriihessä esitetyistä verolinjauksista ei ole odotettavissa suuria muutoksia.
Hallitus esittää ensi vuodelle muutoksia muun muassa ansiotulojen verotukseen ja varainsiirtoverotukseen toimintamuodon muutoksessa. Lisäksi muutoksia esitetään työnantajan kustantamien koulutusten verokohteluun sekä verovapaiden matkakustannusten korvausten aikarajoihin.
Ansiotuloverotus
Ansiotuloveroperusteisiin ehdotetaan indeksitarkistusta 1,5 prosentin inflaatio-oletuksen mukaisesti. Tarkistus tehtäisiin korottamalla tuloveroasteikon kaikkia tulorajoja sekä kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen määrää. Asteikon kaikkien tuloluokkien marginaaliveroprosentteja alennettaisiin. Niin sanotun solidaarisuusveron alaraja säilyisi nykyisellään, indeksitarkistuksen jälkeen 74 200 eurossa.
Yle-veron rakennetta ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Edellä mainittujen toimien yhteisvaikutuksesta työn verotus kevenisi noin 270 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan palkansaajamaksujen korotukset sekä yleinen ansiotason nousu, palkkatulon verotus säilyisi ensi vuonna suunnilleen nykyisellään.
Työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaus laajenee
Tuloverolakiin ehdotetaan säännöstä työnantajan kustantaman koulutuksen verovapaudesta työntekijän verotuksessa. Työnantajan kustantamasta koulutuksesta ei syntyisi työntekijälle veronalaista tuloa, jos koulutus tapahtuu työnantajan tai samaan konserniin kuuluvan työnantajan intressissä.
Uutta säännöstä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja koulutus katsotaan verovapaaksi, kun työnantaja päättää kustantaa koulutuksen, joka on hyödyllistä työntekijän nykyisten tai tulevien työtehtävien kannalta. Työtehtävien vaihtumisella työnantajan palveluksessa tai konsernin sisällä ei olisi merkitystä verovapauden kannalta. Verovapauden kannalta ei olisi myöskään merkitystä sillä, missä muodossa koulutus tapahtuisi tai millaiseen tutkintoon tai ammattinimikkeeseen se mahdollisesti johtaisi.
Verovapaata olisi siten ammatin ylläpitämiseen tai kehittämiseen tähtäävän koulutuksen lisäksi esimerkiksi tutkintoon johtava peruskoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen täydennyskoulutus tai lisäpätevyyttä tuova koulutus. Säännöstä sovellettaisiin myös yhtiön johtoon, osakeyhtiön osakkaisiin sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehiin.
Jatkossa keskeinen merkitys olisi sillä, että koulutus tukisi työntekijän nykyisiä tai tulevia työtehtäviä voimassa olevan työ- tai virkasuhteen aikana. Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava koulutuskustannukset suoraan koulutuksen järjestäjälle.
Koulutukseen liittyvien matkakustannusten korvaukseen sovellettaisiin, mitä työnantajan työmatkasta saadusta matkakustannusten korvauksesta säädetään. Pääsäännöstä poiketen matkakustannusten korvaukset olisivat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, joissa koulutuksen verovapaus laajenisi kattamaan mm. peruskoulutuksen ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja korkeakoulututkinnon tai näitä vastaavan ulkomaisen tutkinnon.
Suomen Yrittäjät on kannattanut ehdotusta, koska työnantajan kustantaman koulutuksen verokohtelusta ei ole aiemmin ollut nimenomaista säännöstä ja nykyinen verotuskäytäntö on perustunut yleisiin tulon veronalaisuutta koskeviin säännöksiin sekä oikeuskäytäntöön. Koulutuskuluihin on liittynyt tulkinnallisia kysymyksiä eikä tilanne ole ollut tyydyttävä. Lisäksi esitys laajentaa verovapauden koskemaan myös perustutkintoon liittyviä kustannuksia.
Tilapäisen työskentelyn aikaraja
Komennusmiesten tilapäistä työskentelyä erityisellä työntekemispaikalla koskevaa kahden vuoden aikarajaa ehdotetaan pidennettäväksi kolmeen vuoteen. Näin ollen työskentelyn tilapäisyyden aikaraja olisi kaikissa tapauksissa jatkossa kolme vuotta. Muutos koskisi esimerkiksi päivärahojen maksamista tilanteissa, joissa työntekijän katsotaan työskentelevän erityisellä työntekemispaikalla. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi myös työskentelyyn, joka olisi alkanut ennen lain voimaantuloa.
Suomen Yrittäjät on kannattanut muutosta, sillä se mahdollistaisi työvoiman joustavamman käytön ja edistäisi työvoiman liikkuvuutta.
Varainsiirtoverovapaus toimintamuodon muutoksessa
Varainsiirtoverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa toimintamuodon muutoksessa, jossa liikkeen- tai ammatinharjoittaja tai maa- tai metsätalouden harjoittaja perustaa tätä toimintaa jatkamaan osakeyhtiön, jonka osakkeet hän merkitsee. Esitetyllä muutoksella helpotetaan maa- tai metsätalouden ja liikkeen- sekä ammatinharjoittajien mahdollisuutta valita tarkoituksenmukainen yritysmuoto ilman mahdollisia varainsiirtoveroseuraamuksia.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja arvonlisäverotus muuttuvat
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi tuo muutoksia toiminnan rahoitukseen ja arvonlisäverotukseen. Hallitus esittää muutosta, jonka seurauksena yksityinen ammatillisen koulutuksen järjestäjä asetettaisiin tasavertaiseen asemaan kunnallisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän kanssa, kun on kyse kiinteistön käyttöoikeudesta aiheutuvasta arvonlisäverokustannuksesta.
Pasi Lehtinen
