Yksi ala poikkeaa muista aloista yritysvastuun johtamisessa
Toimialojen väliset erot yritysvastuun johtamisessa ovat paikoitellen suuria. Yritysvastuun edelläkävijänä erottuu kemianteollisuus ja peränpitäjänä rakennusteollisuus.
Tämä käy ilmi yritysvastuuverkosto FIBS ry:n yritysvastuututkimuksen toimialavertailusta. Vertailussa olivat mukana energia-, elintarvike-, rakennus- ja kemianteollisuus, kone- ja metalliteollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä liike-elämän palvelut.
FIBSin mukaan yksi selkeimmistä eroista toimialojen välillä nousi esiin siinä, miten olennaisena yritykset pitävät yritysvastuuta liiketoimintansa kannalta sekä kuinka sitoutunut ylin johto on vastuullisuuteen.
– Vaikka jokaisella toimialalla yli puolet yrityksistä sanoo vastuullisuuden olevan erittäin olennaista liiketoimintansa kannalta, kemianteollisuus erottuu muista aloista selvästi: lähes jokainen (90 prosenttia) kyselyyn vastanneista kemian alan yrityksistä pitää vastuullisuutta erittäin olennaisena, Energia-alan, elintarviketeollisuuden, kone- ja metalliteollisuuden sekä liike-elämän palvelualan yrityksistä näin ajattelee lähes neljä viidesosaa., sanoo FIBSin johtava asiantuntija Helena Kekki.
Vähiten olennaisena vastuullisuus nähdään rakennusalalla, jossa erittäin olennaisena sitä pitää vain joka toinen yritys, lähes yhtä epäolennaisena vastuullisuus nähdään tukku- ja vähittäiskaupan alalla.
Olennaisinta kemianteollisuudessa – ylimmän johdon sitoutuminen haasteena rakennusalalla
Vain harvat yritykset pitävät ylimmän johdon sitoutumista haasteena. Selvä poikkeus muihin aloihin verrattuna ovat rakennusalan yritykset, joista lähes joka neljäs (22 %) kyselyyn osallistuneista pitää johdon heikkoa sitoutumista vastuullisuustoiminnan kehitystä jarruttavana haasteena.
Kolmannes asettaa kannustimia johdon vastuullisuudelle
Yksi keskeisimmistä yritysten vastuullisuuden painoarvoa ja päätöksentekoa ohjaavista johtamiskäytännöistä on vastuullisuuden sisällyttäminen yrityksen johdon kannustin- ja palkitsemisjärjestelmiin.
Vastuullisuus huomioidaan keskimäärin joka kolmannen yrityksen johdon palkitsemisjärjestelmissä. Kemianteollisuus erottuu myös tässä suhteessa muista edukseen, sillä valtaosassa (70) alan yrityksistä johdon vastuullisuudelle on asetettu kannustimia. Seuraavaksi eniten kannustimia löytyy energiateollisuudesta (56) ja rakennusalalta (44).
– Vasta harvat yritykset ovat sisällyttäneet vastuullisuuden palkitsemiskäytäntöihin, vaikka panostukset vastuullisuuteen ovat kokonaisuudessaan lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana selkeästi. Jokaisen yrityksen kannattaisi kuitenkin harkita kannustimia, sanoo Kekki.
Yritysvastuuammattilaisten määrä lisääntynyt
Toinen keskeinen vastuullisuuden painoarvoa kuvaava tekijä on vastuullisuusasiantuntijoiden määrä sekä alan asiantuntemus yritysten ylimmässä johdossa.
Tutkimuksen mukaan yritysvastuualan ammattilaisten määrä on lisääntynyt selvästi viimeisen kahden vuoden aikana, ja nykyisin yritysvastuujohtaja tai -päällikkö löytyy jo lähes joka toisesta yrityksestä Suomen 1000 suurimmasta yrityksestä.
Eniten yritysvastuujohtaja- tai päällikkönimekkeellä toimivia on kone- ja metalliteollisuudessa (62 prosenttia) sekä kemianteollisuudessa (60), vähiten taas rakennusalalla (28) sekä energiateollisuudessa (31).
FIBSin yritysvastuututkimukseen (2017) osallistui 200 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa ja asiantuntijaa Suomen tuhannesta suurimmasta yrityksestä, mukana oli pk-yrityksiä. Kyselyn toteutti T-Media FIBSin toimeksiannosta.
Yrittäjäsanomat
