1.11.2017 klo 15:12
Uutinen

”Tuhannen taalan paikkoja” – näin hyödyt uudesta tietosuoja-asetuksesta, 5 vinkkiä

Uusi tietosuoja-asetus tarjoaa VTT:n raportin mukaan suomalaisyrityksille otollisia tilanteita ja uusia mahdollisuuksia.

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GPDR) otetaan käyttöön ensi toukokuussa. Se velvoittaa rekisterinpitäjää kertomaan selkeästi, mitä tietoa henkilöstä kerätään, mihin sitä käytetään ja kuinka kauan tietoja säilytetään.

Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) raportin mukaan yritysten dataosaaminen korostuu uuden tietosuoja-asetuksen myötä.

Yritysten dataperusteisen liiketoiminnan odotetaan piristyvän, kun sääntely Euroopassa yhdenmukaistuu ja datan liikkuvuus helpottuu.

– Yritysten on kehitettävä datatietoisuuttaan, sillä kaikkien organisaatioiden on jatkossa selkeästi määriteltävä, mitä henkilötiedoiksi luokiteltavia tietoja käyttäjistä kerätään ja miksi. Parhaassa tapauksessa tämä edistää datan hyödyntämistä, VTT:n erikoistutkija Maija Federley muistuttaa.

Keskeiset yrityksen toimintaan liittyvät tekijät tulisi hahmottaa ajoissa, koska sillä on vaikutusta liiketoimintaan.

– Erityisesti huolta on herättänyt pienten ja keskisuurten yritysten kyky vastata lainsäädännön vaatimuksiin. Aikataulu on haastava, kun täsmennyksiä ja ohjeita vielä valmistellaan. Viranomaisten ja yritysten yhteistyö on nyt erityisen tärkeää – Suomessa hyvä yhteistyö onkin yksi vahvuuksistamme, Federley korostaa.

Nykyisten palvelujen laajentaminen tai täysin uudenlaisten palvelujen ennakoiminen edellyttää konseptointia ja nopeita kokeiluja ’tuhannen taalan paikkojen’ tunnistamiseen. Tiedon yhdistelmien ja palvelujen mahdollisuuksista voitaisiin luoda otollisia tilanteita ja yhteistoimintaa, VTT:n raportti ehdottaa.

– Tarpeettomat raja-aidat ja jarrut datan hyödyntämiselle ovat poistumassa. Suomalaisyritysten tulisi ottaa muutoksesta ensitoimijan hyöty, ja innovaatiojärjestelmän olisi tuettava tätä muutosta.

VTT:n 5 suositusta:

1) Ollaan edelläkävijöitä, hyödynnetään ensitoimijan tilaisuus

Edelläkävijyys sääntelyn toteuttamisessa ja innovatiivisuus sen luomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä rakentuu hyvälle yhteistyölle ja suunnittelulle.

2) Yrityksissä katse käännettävä sisäisistä haasteista asiakasratkaisuihin

Jos EU:n sisämarkkina on keskeinen yrityksen kannalta, olisi toiminnassa tarkasteltava tilannetta mahdollisimman nopeasti asiakkaan näkökulmasta ja luotava palveluista niin hyviä, että digitaalisten markkinoiden kilpailussa pärjätään. Pitää päästä nopeasti eteenpäin ja kysyä, mikä on asiakkaan saama lisäarvo, miten sisämarkkinat toimivat, miten yritys voi vastata kilpailuun, onko nykyinen liiketoimintamalli toimiva vai pitäisikö jotain kehittää. Usein mainittu palvelun helppous ja asiakkaan saama lisäarvo sekä luottamus palveluun ovat keskeisiä tekijöitä menestyksessä.

3) Julkiset toimijat oppimaan yhdessä hallinnollisten rajojen yli

Kilpailukyvyn tukemiseksi tarvitaan aktiivista viestintää ja yhteistyötä sekä organisaatio- että toimialarajojen yli. Kehityshankkeet ja pilotit toimivat esimerkkeinä parhaista käytänteistä myös yrityksille.

4) Moniosaamista tarvitaan

Tarve yhteistoiminnalle ja uudenlaisille osaamisille sekä niiden yhdistelmille kasvaa. Data-analyysiosaaminen ja tekoälyn hyödyntäminen korostuvat. Tutkimuskohteiden valinta on avainasemassa.

5) Vaikutetaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymiseen

On tärkeää, että Suomesta on edustava otos teollisuudesta, hallinnosta ja tutkimuslaitoksista mukana, kun sääntelyyn liittyviä konsultaatioita komission suuntaan tehdään. Suomalaisten tulisi olla aktiivisia, jotta yhteiskuntamme etu varmistetaan. Yritysten on hyvä tarkastella omaa strategiaansa uudelleen ja pohtia, koskettaako digitaalinen sisämarkkina niiden toimintaa, sekä arvioida, mitä toimenpiteitä tai investointeja on tehtävä uuden kilpailutilanteen myötä.

Lähde: Data liiketoiminnan moottorina – tietosuoja kilpailukyvyn vauhdittajana (VTT)

Lue lisää tietosuoja-asetuksesta: Tietojen väärinkäytöstä voidaan määrätä sakko

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi