Etsi

Sote

Miten Ruotsin valinnanvapaus on onnistunut? – Yksityiskohdissa runsaasti eroja

Suomessa suunnitellaan asukkaan valinnanvapauden käyttöönottoa terveyspalveluissa. Tänään julkaistussa raportissa selvitetään Ruotsin vastaavan mallin oppeja Suomelle.

Ruotsin valinnanvapaus on perustavanlaatuisesti erilainen kuin Suomen valinnanvapaus. Ruotsissa se koskee vain terveyspalveluja, joita maakäräjät järjestävät. Sen sijaan sosiaalipalvelut ovat kuntien vastuulla.

– Ruotsissa on käytännössä 21 erilaista mallia, sillä maakunnilla on isompi vapaus päättää siitä, millaisella mallilla valinnanvapautta toteutetaan. Toinen iso ero on, että Ruotsissa ei ole Suomen kaltaista työterveyshuoltoa., joka sisältäisi perusterveydenhuollon, SY:n elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama nostaa esiin.

Ruotsissa valinnanvapauden soveltamisesta on jo noin kymmenen vuoden kokemus. Raportti tutkii, mitä Ruotsin kokemukset voisivat opettaa Suomelle liittyen valinnanvapauden toteuttamiseen asukkaan ehdoilla. Raportin fokus on johtamisosaamisessa ja sillä saavutettavissa olevassa hyödyssä. Sen on tilannut Sitra ja laatinut Hanken Centre for Corporate Governance (HCCG).

Raportti tunnisti eroja Suomen ja Ruotsin valinnanvapauden kontekstissa. Suomen ja Ruotsin valinnanvapausmallit eroavat muun muassa väestöpohjan puolesta.

Ruotsin väestöpohja edullisempi terveyspalvelujen tuotantokustannusten näkökulmasta: Suomeen verrattuna enemmän, tiheämmin ja nuorempaa väkeä. Toinen ero on Ruotsin maakäräjien pitkä historia, mikä antaa niille kokemusta terveyspalvelujen järjestämisvastuusta. Suomen maakunnilla ei tällaista historiaa ole ja Suomi pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä.

Raportin väitteet Yrittäjien asiantuntijan syynissä

Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen marraskuussa julkistama sote-palveluiden valinnanvapausmalli antaa hyvän mahdollisuuden uudistaa Suomen sote-järjestelmää. Siinä nähdään pk-yrittäjyyden mahdollisuudet sote-palveluiden tuotannossa.

SY:n Susanna Kallama kommentoi valinnanvapausmallin keskeisiä seurauksia Ruotsissa. Kolme alla listattua Ruotsissa tapahtunutta seurausta on poimittu Sitran raportista.

1. Uusien yksityisten palveluntuottajien sekä asukkaiden vastaanottokäyntien lukumäärät kasvaneet merkittävästi.

– Suomessahan sote-uudistuksen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut peruspalveluiden saatavuuden parantaminen. Tämä osoittaa, että valinnanvapaus tuo lisää tuottajia ja parantaa palveluiden saatavuutta.

2. Laajat valintamahdollisuudet ja nopeampi hoitoonpääsy toteutuneet lähinnä tiheästi asutuilla alueilla, joilla asukkaat ovat verrattain hyvinvoivia.

– Siihen, että syntyykö sote-keskuksia harvemmin asutuille seuduille, vaikuttaa oleellisesti sote-keskuksilta vaadittu palveluvalikoima. Suomeen suunnitellussa mallissa palveluvalikoima on kohtuullisen pieni. Valinnanvapauskokeilujen perusteella meillä on todistusaineistoa, että muun muassa Ylä-Savoon on syntynyt pieni toimija.

3. Viitteitä paljon hoitoa tarvitsevien aseman lievästä heikentymisestä: hoitosuhteet ovat katkonaisia ja koordinointi eri palveluntuottajien välillä huonoa.

– Paljon hoitoa tarvitsevien kannalta sote-palveluiden integraatio on merkittävä asia. Integraatio ei tarkoita seinien integraatiota, vaan Suomen mallissa paljon palvelua tarvitseville tehtäisiin asiakassuunnitelma, joka integroisi palvelut. Asiakassuunnitelma sitoo kaikkia palvelutuottajia, Kallama painottaa naapurimaiden mallien eroja. 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi