Etsi

Laki

Uusi jätelaki puhututtaa: ”Kaukaa haettu väite, että uudistus nostaisi kuntalaisten jätemaksuja”

Joukko kunnallisia jäteyhtiöitä on vedonnut valtioneuvostoon ja eduskuntaan toiveenaan laajempi pääsy jätehuollon avoimille markkinoille. SY:n mukaan lakiuudistus antaa yksityisille yrityksille tilaa ja uskallusta kehittää kierrätyksen palveluja.

Asumisessa syntyvät kuntalaisten jätteet jäisivät kuitenkin edelleen kuntien hoidettavaksi, eikä tähän ole tulossa muutosta.

Ympäristöministeriö julkaisi marraskuun puolivälissä esityksen uudistuksesta, jossa ehdotetaan jätemarkkinoiden avaamista yksityisille jätehuollon yrityksille. Tällä hetkellä kunnalliset jäteyhtiöt saavat toimia avoimilla markkinoilla niin halutessaan. Mitään prosenttirajaa ei ole asetettu. Sen sijaan, jos yhtiö haluaa säilyttää tietynlaisen etuoikeusaseman se edellyttää, että markkinaehtoinen toiminta vastaa maksimissaan 15 prosenttia yhtiön liikevaihdosta

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen kertoo, että jätetoimialalla on pitkään kiistelty siitä, kuinka paljon kuntaomisteiset yhtiöt voivat kilpailla etuoikeutetussa asemassa yksityisten pienten yritysten kanssa. Uuden hankintalain mukaan kuntayhtiö voi kilpailla yritysten kanssa asiakkaista liikevaihdostaan enintään viiden prosentin tai 500 000 euron edestä. Nyt kuitenkin jätehuoltoon ollaan tekemässä kuntayhtiöille edullisempia säännöksiä.

– Erityisen ongelmallisena pidämme jätelakiin ehdotettua siirtymäsäännöstä, jonka mukaan kuntayhtiöt voivat kilpailla yritysten kanssa 10 prosenttia toiminnastaan aina vuoteen 2030 saakka. Vastaavaa hankintalaista poikkeavaa määritelmää tai esitetyn pituisia siirtymäaikoja ei ole pidetty mahdollisina millään toisella toimialla, Tiina Toivonen sanoo.

SY lähetti vetoomuksen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle ja muille hallituspuolueille, missä se edellyttää, että kuntayhtiöille asetettavan prosenttirajan siirtymäsäännös lyhenisi, nyt ilmoitettu 2030, on kohtuuttoman pitkä.

Uudistus ei vaikuta asumisen jätteisiin

Kunnalliset jäteyhtiöt nostivat esiin YLE Uutisten mukaan huolen siitä, että kuluttajan jätemaksut, nousevat. Kysymme asiaa lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivoselta.

– Tuttuja väitteitä. Tämä uudistus, jota ollaan tekemässä parantaa yritysten valinnanvapautta hoitaa omat jätteensä, eikä uudistuksella olla puuttumassa kuntalaisten jätehuoltoon. Kunnat edelleen huolehtivat kuntalaisten jätteiden hoitamisesta. Senpä vuoksi on minusta kaukaa haettu väite, että uudistus tulisi nostamaan kuntalaisten jätemaksuja.

Kuntayhtiöiden vetoomuksen allekirjoittajina oli myös muun muassa Suomen Kuntaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto sekä kuntia ja kaupunkeja.

Lakiuudistus antaa yksityisille tilaa ja uskallusta kehittää kierrätyksen palveluja

Jätelain uudistus lähtee hallituksen ohjelmakirjauksesta. Hallitus haluaa avata jätehuollon markkinoita myös yksityisille yrityksille. Esityksen mukaan muut toimijat, kuten yritykset saavat vapauden valita oman jätehuoltoyrityksen. Miten syrjäseutujen yritysten jätehuolto pelaa, jos uudistus tulee voimaan?

– Tämä ei tule heikentämään esimerkiksi haja-asutusalueiden jätehuoltoa. Tälläkin hetkellä laissa on perälautapykälä, että kuntien tulee huolehtia yritysten jätehuollosta silloin, kun he eivät saa palvelua yksityisiltä jäteyrityksiltä. Tämä tulee säilymään edelleen laissa. Kukaan ei jää ilman jätehuoltoa.

Toivosen mukaan kunnallisten jäteyhtiöiden esittämä väite on kummallinen.

– Näemme asian päinvastoin. Tässä annetaan tilaa yksityisille kehittää kierrätykseen ja uusiokäyttöön liittyviä palveluja ja innovaatioita, kun EU:sta on tulossa kovia kierrätystavoitteita ja -velvoitteita. Kun kunnat eivät hallitse yksin koko markkinaa, se kannustaa yrityksiä innovaatioiden tekemiseen. Nyt niin sanotusti latu on auki.

Puhutaan markkinaehtoisen toiminnan rajoituksista: 5 tai 20 prosenttia

SY vaatii, että kunnallisten jäteyhtiöiden markkinaehtoinen toiminta saisi olla maksimissaan viisi prosenttia vuonna 2022. Miksi tämä on niin tärkeää?

– Kunnallisella jäteyhtiöllä on julkisilla verovaroilla rakennettu infrastruktuuri, kalusto, henkilökunta ja resurssit, jotka ovat olemassa kunnan velvoitteiden hoitamiseksi. Perusteeton etuoikeus syntyy tästä verovaroin rakennetusta infrastruktuurista, joka on olemassa kunnan velvoitteiden hoitamiseksi. Yksityisen yrityksen tulee omin varoin tehdä investoinnit. On selvää, ettei asetelma ole tasapainoinen ja reilu, jos kuntayhtiö lähtee toimimaan markkinoilla kilpaillen samoista asiakkaista yritysten kanssa.

Toivonen painottaa vielä, että ei ole sama asia, onko kunnan jäteyhtiön kilpailuetu viisi vaiko 20 prosenttia.

– Kyse on siitä, että kilpailun pitää olla reilua, kun kilpaillaan samoista asiakkaista.

Sähköinen markkinapaikka toteutettava jo ensi vuonna

Yrittäjät pitää tärkeänä, että ympäristöministeriössä valmisteilla oleva jätehuollon sähköinen markkinapaikka-alusta saa riittävän rahoituksen. Alustalla jokainen toimija voi tarjota omaa jätehuoltoaan ja palveluntarjoajat voivat tarjota omia palvelujaan.

– Hanke on hyvä ja se kannattaa toteuttaa jo ensi vuonna. Valmistuessaan se avaisi kilpailua, parantaisi kuntalaisten jätehuollon palveluja sekä alentaisi näin kustannuksia, Tiina Toivonen sanoo.

Suomen Yrittäjien mukaan ympäristöministeriön marraskuinen esitys tukee pääosin jätehuoltotoimialan yrittäjyyttä, alan työllisyyttä sekä yksityisiä investointeja.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi