Leijonan luolan Kim Väisänen kirjoitti kirjan väärästä viennistä
Väärää vientiä -kirjassa Kim Väisänen kertoo, mikä viennissä voi mennä pieleen ja miten voi välttää pahimmat virheet.
Sarjaepäonnistujaksi ja hallitusamatööriksi itseään tituleerannut Kim Väisänen ruoskii julkisten tahojen ja monen vientiin lähtevän yrityksen asenteita. Vienti ei ole itseisarvo eikä kevyesti lähestyttävä asia.
– Menestymistä eivät helpota epäselvät tavoitteet ja käsitteet. Sana ’kansainvälistyminen’ on pelkkää konsulttikieltä, joka verhoaa viennin selkeän ja yksinkertaisen tavoitteen täydelliseen sumuun, Kim Väisänen sanoo.
60 miljoonan euron kokemukset
Suuren yleisön silmissä Kim Väisänen voi olla lähinnä tosi-tv-tähti Leijonan luolassa. Hänellä on kuitenkin vankka kokemus kansainvälisestä yritystoiminnasta.
Lähtökohtana kirjan kirjoittamisessa olivat muun muassa hänen perustamansa Blanccon tuomat kokemukset. Blancco kehitti ja myi tiedonhävitysohjelmistoja, ja sen kokonaisliikevaihdosta noin 97 prosenttia tuli Suomen rajojen ulkopuolelta.
Väisänen myi yrityksensä englantilaiselle Regenersikselle 60 miljoonalla eurolla.
Väisäsen kirjassa on konkretiaa ja tapausesimerkkejä. Monet vientiin liittyvät faktat ja käytännöt ovat hänen mukaansa sellaisia, ettei niitä kannata opetella oman kantapään kautta.
– On lähdettävä liikkeelle peruskysymyksistä. Lähdetäänkö vientiin vai toimitaanko ainoastaan kotimarkkinoilla? Go vai no go? Jos go, mitkä ovat perusteet sille? Jos viedään, niin minne ja mille asiakassegmenteille? Kuinka myydään? Kuka on vastuussa mistäkin? Lista on pitkä ja kotiläksyt työläät, Väisänen herättelee.
Hän puhui viennistä yrittäjille viime lokakuun lopulla Joensuussa valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.
Raha on ainoa viennin mittari
– On olemassa väärää vientiä, ja sitä tekee moni, Kim Väisänen sanoo.
Hän muistuttaa, että vienti ei ole itseisarvo.Yrityksen on täysin hyväksyttävää toimia pelkästään kotimarkkinoilla.
– Raha on tasa-arvoisinta maailmassa, eikä sen käyttöhetkellä kysellä, mistä päin maailmaa se on peräisin. Läheltä sen hankkiminen on yleensä halvempaa, Väisänen toteaa.
Hän muistuttaa, että viennin menestyksen ainoa mittari on yksinkertaisesti raha.
– Hyvä kotimarkkinayritys on aina parempi kuin huono vientiyritys.
Kansainvälistyminen kuulostaa kivalta
Väisänen listaa vääriä syitä lähteä tekemään vientiä.
– Kansainvälistyminen kuulostaa hyvältä idealta, koska silloin firma maksaa lentomatkat, hotellireissut ja työpajapäivät kaukomailla. Mutta se ei riitä, Väisänen ravistelee yrityksiä.
Vientiin lähtemiselle pitää olla perusteltuja, rahallisia syitä. Ja kun ne täyttyvät, on tehtävä jotakin toisin, jotta touhusta tulee voittoa.
– Kilpailu on hyvästä, mutta suoraa kilpailua kannattaa välttää siihen saakka, kunnes on täysin varma, että poistuu kehästä voittajana. Kilpailuasetelma kannattaa yrittää muuttaa itselleen edulliseksi vaikkapa tuotteiden erilaistamisella, jolloin tuotteiden suora vertailu muuttuu mahdottomaksi, Kim Väisänen sanoo.
Jari Lammassaari
jari.lammassaari(at)yrittajat.fi
