Etsi

Lakkoilu iskee moniin yrittäjiin – Professorikin uudistaisi sääntelyä

On kohtuutonta, että yritykset kärsivät työtaisteluista, joiden kärki on muualla, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. SY:n mielestä osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneen työnantajan on voitava vaatia korvausta vahingoista.

AKT ja Merimiesunioni valmistautuvat sulkemaan satamia 29. tammikuuta, jos satamayhtiöt eivät neuvottele lakkoon menevien työntekijöiden omasta työehtosopimuksesta. Molemmat liitot ovat työrauhan piirissä. Työnantajan mukaan työtaistelu koskee 40-50 työntekijää.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan Suomessa poikkeuksellisen sallivasti. Tämä käy ilmi tänään julkaistusta Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Suomessa vallitsevan työoikeudellisen tulkinnan mukaan lakko on laillinen, jos se ei liity työehtosopimukseen.

Työoikeudellisesti poliittinen työtaistelu on toimi, joka kohdistetaan työmarkkinavastapuolen sijasta johonkin poliittiseen elimeen ja toteutetaan lopettamalla työnteko työpaikalla. Yleensä poliittisilla lakoilla pyritään vaikuttamaan eduskuntaan, valtioneuvostoon, kunnanvaltuustoon tai muihin poliittisiin toimijoihin.

Poliittinen lakko ei kuulu työaikaan

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen varoittaa, että järjestöpoliittiselta näyttävä toimi uhkaa aiheuttaa ongelmia monille yrityksille.

– Asetelma on vakava muistutus siitä, että Suomen työrauhasääntely on ajastaan jäljessä, mahdollistaa suhteettomat toimenpiteet ja voi aiheuttaa isoja vaurioita ulkopuolisille, tässä tapauksissa monille yrityksille, jotka ovat satamista riippuvaisia, sanoo Mäkynen.

Samanaikaisesti SAK kokoaa helmikuun alkuun työntekijöitä Senaatintorille poliittiseen työtaisteluun osoittamaan mieltä niin sanottua aktiivimallia vastaan.

Seppo Koskinen toteaa Evan raportissa, että Suomen tulisi siirtyä poliittisten lakkojen osalta eurooppalaiseen käytäntöön. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa poliittinen lakko on pääsääntöisesti kielletty. Poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan työajan ulkopuolelle.

Suomi on Koskisen vertailussa ainut Euroopan maa, joka suhtautuu täysin sallivasti poliittiseen lakkoiluun. Euroopassa poliittinen lakko ei saa Koskisen mukaan sitä suojaa, mikä työnantajan ja työntekijän välisille työtaisteluille, työtaisteluoikeudelle ja -vapaudelle, annetaan.

– Suomi kuuluu Eurooppaan tässäkin asiassa. Poliittinen lakko kuuluu vapaaseen yhteiskuntaan, mutta työajan ulkopuolelle, Mäkynen toteaa.

Poliittinen lakko kohdistuu työnantajaan, jolle tulee menetyksiä lakon ajalta. Lakon vaikutukset leviävät laajasti myös muihin yrityksiin ja kansalaisiin.

SY vaatii työrauhasääntelyä uudistettavan – Professori esittää niinikään uudistuksia

Yrittäjät esittää, että hallituksen pitää käynnistää hanke, joka uudistaa työrauhasääntelyä. Nykyinen säätely on vanhaa, työriitalaki vuodelta 1962 ja työehtosopimuslaki vuodelta 1946. Säätely on SY:n mielestä myös epäselvää.

Työrauhasääntelyä pitää uudistaa osana laajempaa työmarkkinareformia, jota Suomessa tarvitaan työllisyysasteen nostamiseksi.

– Pitää luoda sääntely, joka estää kohtuuttomat tukityötaistelut. Valmistelu pitää käynnistää niin, että uusi linja voidaan kirjata seuraavan hallituksen ohjelmaan, Mäkynen ehdottaa.

Mäkysen mukaan pitää luoda malli, joka nostaa selvästi laittomien lakkojen sakkoja ja rajoittaa suhteettomia poliittisia työtaisteluita.

– Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista.

Yrittäjät korostaa, että mielenosoittaminen ja lakko-oikeus kuuluvat vapaaseen yhteiskuntaan. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miksi hallitusta vastaan osoitetaan mieltä työaikana.

– Vanhentuneen sääntelyn ja lakkoherkän kulttuurin vuoksi Suomessa on ollut työtaisteluita selkeästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka niiden määrä on vähentynyt. Erityisesti laittomia lakkoja on Suomessa moninkertainen määrä, Mäkynen muistuttaa.

Professori Seppo Koskisen analyysin mukaan lakkoja, joissa on ollut ainakin jossain määrin poliittinen motiivi, on 2000-luvulla järjestetty 1–2 vuodessa. Veturinkuljettajien lakko elokuussa 2017 oli poliittinen ja seurausta siitä, kun liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti avaavansa rautateiden henkilöliikennettä kilpailulle.

Koskisen mukaan poliittista lakkoilua voidaan vähentää joko tiukentamalla lainsäädäntöä tai muuttamalla nykyistä yksioikoista oikeustulkintaa.

Kuva: iStockPhoto

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi