Etsi

Tutkimus: Suomalaiset eivät halua pakkokiintiöitä perhevapaisiin

Perhevapaisiin ei pidä tehdä pakkokiintiöitä, vaan perheille pitää antaa vapaus valita, että pitääkö vapaat äiti vai isä. Tätä mieltä on ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista (76%). Asia käy ilmi Suomen Yrittäjien teettämästä tutkimuksesta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua.

Puolet suomalaisista (51%) on myös sitä mieltä, että työnantajien sijasta yhteiskunnan pitäisi maksaa raskauden vuoksi sairauslomalla olevan tai sairasta lasta kotona hoitavan palkkakulut.

– Meillä on keskimäärin seitsemän työntekijää vuosittain äitiysvapailla. Lapsen syntymä on iloinen asia, mutta kyllä siitä tulee yrittäjälle merkittäviä kuluja, totesi hoiva-alan yrittäjä Anne Kangas viikonloppuna yrittäjät.fi:n jutussa.

Anne Kankaan yritys työllistää noin 160 henkilöä, enimmäkseen naisia.

– Perhevapaauudistuksesta uhkaa tulla osin susi jo syntyessään, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Suomen Yrittäjien mukaan näyttää siltä, että uudistus lisää erityisesti äitien työnantajien kustannuksia. Se johtaa siihen, että varsinkin nuorten naisten työmarkkina-asema heikkenee. Silloin uudistuksen keskeinen tavoite vahvistaa naisten työllisyyttä ei toteudu.

– Työnantajien kulut uhkaavat lisääntyä, kun äitiyslomien alkua myöhennetään, jolloin yhä useampi jää äitiyslomalle sairauslomalta, ja kun isäkiintiön pidennys ja hoitorahan leikkaus vievät lapsia entistä enemmän päivähoitoon, jolloin sairaita lapsia hoidetaan entistä enemmän työnantajan kustannuksella kotona, Pentikäinen sanoo.

– Sairaita lapsia pitää hoitaa kotona, varhaiskasvatusta on hyvä lisätä ja isien hoitovastuuta kasvattaa, mutta on kohtuutonta, että laskun maksaa työnantajayrittäjä, painottaa Pentikäinen.

Suomen Yrittäjät on laskenut, että keskimäärin lapsi tulee maksamaan äidin työnantajalle nettona noin 8000 euroa. Summassa on kokonaisuudessaan alle 10-vuotiaasta lapsesta tämän äidin työnantajalle aiheutuvat kulut. Summa sisältää noin 4000 euroa alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitovapaasta aiheutuvia kuluja.

Laskennan perusteena on käytetty sitä, että lapsi on sairaana keskimäärin viitenä työpäivänä vuodessa. Selvitysten mukaan isät hoitavat näistä keskimäärin kahtena päivänä eli 40 prosenttia.  (Juttu jatkuu grafiikan alapuolella)

Palkkakuluja yhteiskunnan maksettavaksi

Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa 51% oli sitä mieltä, että on yhteiskunnan tehtävä maksaa palkkakulut, joita tulee raskauden vuoksi sairauslomalla olemisesta tai sairaan lapsen hoitamisesta kotona. Miehistä tätä mieltä on 53% ja naisista 49%.

Vain 23% suomalaisista on sitä mieltä, että työnantajan on edelleen maksettava nuo palkkakulut.

– Suomalaiset tukevat uudistusta, joka siirtää sairaslomalla olevan äidin ja kotona hoidettavan sairaan lapsen palkkakuluja työnantajalta koko yhteiskunnan kannettavaksi. On yhteiskunnan – ei yrittäjän – tehtävä tukea taloudellisesti vanhemmuutta. Kyse on yli sadasta miljoonasta, joten taakka ei ole pieni, Pentikäinen sanoo.

Hän huomauttaa, että jo nykyinen tilanne on erittäin raskas monelle naisvaltaisen alan yrittäjälle. Jos taakka vielä kasvaa, monen mitta täyttyy.

– Yrittäjien näkökulmasta perhevapaajärjestelmän pitää olla joustava ja antaa tilaa paikalliselle sopimiselle vanhempien ja työnantajan kesken. On mahdollista, että uudistus tuo erityisesti äitien valintoihin joustavuutta, mikä on hyvä, Mikael Pentikäinen toteaa.

Suomen Yrittäjien mielestä on tärkeä ymmärtää, että pitkät pakkokiintiöt ovat ongelmallisia yrittäjille, koska moni yritys on riippuvainen äidin tai isän työpanoksesta. Siksi järjestelmän pitää olla joustava ja mahdollistaa erilaisten perheiden ja yritysten tarpeet.

– Tuore gallup osoittaa, että suomalaiset eivät kannata pakkokiintiöitä vaan perheiden valinnanvapautta.

Kantar TNS teki tutkimuksen 12. – 17. tammikuuta Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Tutkimusta varten kerättiin 1031 haastattelua ja aineisto edustaa maamme 15 - 74-vuotiasta väestöä poislukien Ahvenanmaalla asuvat. Tilastollinen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Jari Lammassaari

jari.lammassaari(at)yrittajat.fi