Etsi

Kunta

Asiantuntija: ”Suurimmalla osalla on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin”

Uudessa hankintalaissa pk-yritykset haluttiin mukaan markkinoille, mutta ensimmäiset yrittäjien kokemukset kertovat karua kieltään. Tämä selviää Uudenmaan Yrittäjien selvityksestä.

– Suurimmalla osalla vastaajista on negatiivinen ja epäilevä suhtautuminen julkisiin hankintoihin, sanoo Pentti Komssi, Pääkaupunkiseudun ja Helsingin Yrittäjien hankintaneuvoja.

– Kilpailutettuja kokonaisuuksia pidetään liian suurina ja kelpoisuusehtojen vähimmäisvaatimuksia liian korkeina. Isojen hankintayksiköiden vanhentunut käsitys on, että isot hankinnat vaativat isoja toimittajia. Sen muuttamiseksi vaaditaan kuntapäättäjiltä sitoutumista. Suomalaisista yrityksistä kuitenkin 99 prosenttia on mikro- ja pienyrityksiä, eli alle 50 hengen yrityksiä.

Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alusta. Lakiuudistuksella haluttiin parantaa pk-yritysten asemaa.

Tavara- ja palveluhankintojen kansallinen kynnysarvo tosin nousi 60 000 euron, mikä ei edesauta pk-yrittäjien mahdollisuuksia hankinnoissa.

Uudenmaan Yrittäjät kysyi yrittäjiltä ja kunnilta uuden hankintalain ensiaskeleista vuoden 2017 lopussa. Kyselyyn vastasi 100 yrittäjää ja vastaukset saatiin kolmestatoista kunnasta.  Myös muun muassa Vantaan Yrittäjät on selvittänyt asiaa jäsenistöltään. Vastaajia oli noin 460.

Yritysten kokemukset uudesta hankintalaista ovat ristiriitaiset.

– Hankintalain tarkoituksena oli edistää pk-yritysten markkinoillepääsyä tasavertaisesti suurempien toimijoiden kanssa. Vastausten mukaan tekemistä riittää niin tiedottamisen aktiivisuudessa ja yleisessä hankintalain hengen noudattamisessa, Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius kertoo.

Hankintayksiköiden pitää panostaa yhteistyöhön ja markkinatuntemukseen

Yrittäjät toivovat Uudenmaan Yrittäjien hankintakyselyssä hankintayksiköiltä avoimuutta, yhteistyötä, markkinatuntemusta ja paikallisuutta. Yrittäjistä 82 prosenttia uskoo, että tällä hetkellä kunnat hankkivat kynnysarvot alittavat hankinnat tilaamalla suoraan samoilta toimittajilta tai tarjoamalla hankintoja vain valitulle joukolle yrityksiä kilpailuttaen näitä.

Yrittäjät pitävät tärkeänä, että pienhankintakilpailutuksista ilmoitetaan avoimesti, esim. kunnan kotisivuilla, tilaisuuksissa, sähköisessä hankintajärjestelmässä tai lehdessä.

Vastaajakunnat sen sijaan kertoivat, että hankintalain voimaanastumisen jälkeen niissä on aktiivisesti päivitetty tai uusittu pienhankintaohjeita, lisätty tiedottamista ja otettu sähköinen järjestelmä käyttöön.  

Kyselyssä kysyttiin yrittäjiltä myös sopivaa rajaa pienhankintoihin. Vastausten mediaani asettui 10 000 euroon, mutta vaihteluväli oli huima.

Asiantuntija ehdottaa toimivaa mittaria hankintojen onnistumista seuraamaan

Suomen Yrittäjien kilpailuasioiden päällikön Satu Grekinin mukaan nykyiset hankintatavat eivät siis saa vielä aikaan riittävästi kilpailua, vaikka juuri se on hankintalain tarkoitus.

– Kilpailu parantaisi laatua ja toisi säästöjä. Mittari, jolla kunta itse voisi seurata onnistumistaan hankinnoissa olisi alkaa seurata, montako tarjousta saadaan tarjouspyyntöä kohti, ehdottaa Grekin.

– Jos luku on kasvava, tietää kunta tekevänsä jotakin oikein, sillä yritys ei tarjoa, ellei se usko voivansa menestyä. Näin on tehty Pohjois-Karjalassa. Siellä luku on noussut: 2012 noin neljä prosenttia vs. 2016 yli 19 prosenttia.

Grekin muistuttaa, että keinoja elinvoiman parantamiseen on: jakaa hankinnat pienempiin osiin ja valita useita toimittajia. Näin markkinat pysyvät toimivina.

62 prosenttia yrityksistä on osallistunut julkisiin hankintoihin, mutta 77,5 prosenttia haluaisi osallistua.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi