”Yhtäkkiä maailma oli avoin” – Sairastumisten jälkeen näky oli kirkas, edessä koitti yrittäjän vapaus | Yrittajat.fi

Etsi

Yrittäjyys

”Yhtäkkiä maailma oli avoin” – Sairastumisten jälkeen näky oli kirkas, edessä koitti yrittäjän vapaus

Korutaiteilija Sanna Leinonen on toipunut kahdesta syövästä ja pyörittää Vihdissä menestyvää, omannäköistään, bisnestä.

Elvari Korut Oy:n yrittäjä Sanna Leinonen muistelee hetkeä, jolloin hän äkkäsi, että koruista voisi tulla bisnes.

– Bisnes-minä heräsi, kun englanninlakukoruista alkoi tulla paljon kyselyjä Facebookissa. Ajattelin, että no ehkä voisinkin tehdä näitä englanninlakukoruja vähän enemmän.

Sanna_Leinonen_Elvari_Korut_kuvaMeeriUtti

43-vuotias Leinonen ajautui polymeerimassasta valmistettujen korujen pariin sattumalta. Vuosikymmenen alussa hän työskenteli ketjuravintolassa esimiehenä. Vuonna 2010 hän sairastui syöpään. Munasarjasta löytyi kasvain.  

– Syöpä keikautti elämäni eri raiteille. Jäin sairaslomalle ja kävin hoidoissa. Palasin töihin hetkeksi, mutta minulla oli hirvittävän huono olla. Itkin kun menin töihin ja kun tulin kotiin. Aktiivihoitojen jälkeen se kosahti, ja laittoi minut aika jumiin.

Leinonen oli saanut äidiltään askartelumassaa; äiti toivoi, että askarteluharrastus vähentäisi tyttärelle tyypillisiä ylitöitä.

Huono olo ei mennyt pois. Vihdissä asuva Sanna Leinonen meni hoitoon masennuksen takia.

– Olin aina ajatellut, ettei ole sellaista kuin masennus ja ei päästä voi sairastua. Otin sitten sairasloman jälkeen vuorotteluvapaan, ja tein koruja.

Hän teki vuoden koruja. Vuorotteluvapaalla Leinonen laittoi valmiiden korujen kuvia Facebookiin kavereiden nähtäväksi. Englanninlakukorut räjäyttivät pajatson, kyselyjä alkoi tulla reippaasti.

– Olin Porissa myymässä vappumarkkinoilla. En päässyt minnekään kojulta kymmeneen tuntiin. Ajattelin, että tämä juttu voisi onnistuakin, hän kelaa tottuneesti tapahtumia neljään parakkiin rakennetun korutehtaan keittiössä.

Sairaudet ja niistä toipuminen vaikuttivat arvomaailmaan. Leinonen alkoi miettiä yrityksen perustamista.

– Sanoin kavereilleni, että hyvät lääkkeet tuli: nyt on koko maailma avoinna ja voin lähteä kokeilemaan. Ihmisen on ensin kompuroitava, että uskaltaa tehdä suuria ratkaisuja.

– Veikkaan ettei muuten olisi ollut rohkeutta tehdä näin radikaalia muutosta. Ymmärsin, että elämä on tässä. Joskus aina haaveilin, että olisi kiva tehdä jotain muuta, mutta ei ollut rohkeutta. Sitten löytyikin se hulluus ja rohkeus. Mitä väliä, sä voit aina palata taaksepäin. Ajattelin silti, että mitäköhän tästä tulee.

Näyttämisen halu

ElvariKorut_Sanna_Leinonen_kuva_meeriutti

Keväällä 2011 hän päätti irtisanoutua. Silloinen työnantaja toivotti tervetulleeksi, jos Sanna Leinonen päättäisi joskus palata ravintola-alalle.

36-vuotias Sanna alkoi tehdä laskelmia, ja starttirahalle näytettiin vihreää valoa.

– Tein kovat suunnitelmat, olin ollut ravintolassa esimiehenä pitkään. Katelaskelmat ja tulossuunnitelmat olivat tuttuja. Miehen kanssa piti myös keskustella aikomuksista.

Y-tunnus tuli kesäkuussa 2011. Se vuosi on jäänyt yrittäjän mieleen: 80–100 päivää tien päällä, yöt pakettiautossa rekkaparkeissa. Työpäivät olivat roudaamisineen 12-15 tuntia pitkiä.

– Kun tuli se y-tunnus, niin maailma oli avoin. Oli hauska, kun päätökseni aiheutti kavereiden kesken hämmennystä, mikä iski minulle näyttämisen halun. Ajattelin, että näytän, miten näillä koruilla eletään, itsepäiseksi itseään luonnehtiva yrittäjä kertoilee.

Pinkit parakit pihaan

Söpöjä karkkikoruja valmistettiin ensimmäinen vuosi yrittäjän omakotitalon keittiönpöydällä. Sitten yläkerran varastohuoneesta kehkeytyi korutehdas. Korut löysivät markkinarakonsa, ja Leinonen otti loppuvuodesta 2011 oman tätinsä avuksi. Täti tuli töihin oman yrityksensä kautta. Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän Leinonen, ”Korupäällikkö” palkkasi alkuvuodesta 2012 osa-aikaisena, myöhemmin kokoaikaiseksi. Kaikilla työntekijöillä on Elvarin hengen mukaiset tittelit.

– Kun meitä oli kolme tekijää kotonani, rupesi vähän ahdistamaan, ja aloin miettiä toimitiloja. En halunnut enää tunnin työmatkoja. Kekkasin nämä toimistokontit: kustannustehokas ratkaisu ja uudet tilat saatiin rakennusmestarin voimin valmiiksi vauhdilla. 

Vaaleanpunainen korutehdas oli pystyssä parissa kuukaudessa. Väriläiskä vihtiläiseen maalaismaisemaan valmistui vuonna 2013. Työmatka on kotoa vain 40 metriä.  

Yrittäjän tavoitteena oli ensimmäisenä vuonna löytää jälleenmyyjiä. Mutta se vaati istumalihaksia.

– Google käteen ja miettimään mestoja, keräsin 60 potentiaalista paikkaa. Yksi vastasi, että ei kiitos ja kukaan muu ei reagoinut mitenkään. Päätin, että teen yrityksestä sellaisen, että minulta tullaan pyytämään myyntiin. Ajattelin, että kasvatan tätä omalla tyylillä.

Elvari Korut Oy:llä alkoi olla jo jälleenmyyjiä, ja tahti oli kova.

– Työntekijän palkkaamisen myötä tämä alkoi tuntua yrittämiseltä, koska tuli lisää paineita ja piti saada palkat ja muut hoidettua. Minulla oli heti ajatuksena se, että palkkaa pitää pystyä maksamaan itselle, koska ei muuten ole järkeä. Perustaessa omat rahavarat olivat vähäiset sairastamisen jälkeen.

Hänen miehensä, joka on metsätalousyrittäjä, on auttanut myös yrityksen töissä tarvittaessa.

Vuosi 2014 oli huikea, Elvari Korut solmi sopimuksen Tallink Siljan kanssa. Useille laivoille alkoi mennä koruja, mikä nosti liikevaihtoa reippaasti.

– Nousu oli alusta alkaen myynnissä piikkisuora, nyt se on tavallaan tasautunut. Nyt on selkeät sesonkipiikit.

Parhaimmillaan yrityksessä on ollut kolme työntekijää yrittäjän lisäksi ja kaksi henkilöä sesonkiapuna. Liiketoiminnan sesonkiluonteisuus on laittanut miettimään henkilöstömitoitusta.

– Henkilöstökulut ovat suurin menoerä. Tässä täytyy yrittää hoitaa sesonkipiikkejä, ettei syödä kaikkia rahoja.

Uusi sairastuminen

Leinoselta löydettiin kilpirauhassyöpä maalis-huhtikuussa 2014. Hän sairastui samassa rytinässä, kun firma sai sopimuksen suurimman jälleenmyyjän Tallink Siljan kanssa ja yksi rekrytointi oli juuri loppusuoralla.

– Ajattelin, etten voi ketään palkata, jos sairastun syöpään. Ilmoitin vastavalitulle työntekijälle, että hänen valinta. Minä jatkan tätä niin kauan, kun pysyn pystyssä. Hän tuli.

Leinonen on opetellut päästämään langoista hiukan irti. Työntekijät menivät ensimmäistä kertaa myyntitapahtumaan ilman yrittäjää, kun Leinonen oli sairaslomalla.

– Paperilla olin sairaslomalla, mutta kolme päivää leikkauksen jälkeen köpötin tänne tekemään koruja.

Messutapahtumat ovat tärkeitä. Leinonen on käynyt messuilla myös ulkomailla, Saksassa Hannoverissa ja Japanissa.

Viime kesästä alkaen Elvarin koruja on saanut ostaa Linnanmäeltä. Fazerin kanssa on tehty lisenssisopimus. Vantaan Fazerilassa myydään muun muassa Pantteri-, Amerikan pastilli ja Supersalmiakki-näköisiä koruja. 60 jälleenmyyjästä pohjoisin on Ivalossa.

Sanna Leinonen on tullut useamman kerran toiseksi Ilmarisen Suomen iloisin yrittäjä -kilpailussa. Eikä ihme, hänen valtakunnassaan huokuu pinkki naisenergia. Yrittäjä on vasta palannut kahden kuukauden lomamatkalta Thaimaasta miehensä kanssa. Tosin sielläkin hän teki joka päivä hiukan töitä, sosiaalista mediaa ynnä muuta.

– Rakastan yli kaiken tätä firmaa. On kiva, että se positiivisuus näkyy ulospäin. Se tuntuu kaikista kivoimmalta.

Kuka Sanna Leinonen?

Ikä? 43-vuotias

Koulutus? Ravintolakoulu (keittiö- ja salipuoli) sekä hotelli- ja ravintola-alan erikoisammattitutkinto työn ohessa.

Harrastukset? Olen ottanut uuden jakson elämässäni, ruvennut käymään salilla PT:n kanssa. Kuntoilu, konsertit ja matkustelu.

Motto? Elämä on tässä. Elämästä täytyy tehdä sellainen, että siitä itse tykkää.

Saavutukset? Se, että kaikista omistakin alkuepäilyistä huolimatta, olen saanut kasvatettua yritystä ja työllistettyä muitakin. Vuoden Positiivisin Käsityöyrittäjä, vuosi 2016.

Teksti  Riikka Koskenranta  Video ja kuvat Meeri Utti