Lääkäripalveluyritykset: Byrokratia vähenee uudessa sotessa

Lääkäripalveluyritykset ry muistuttaa kannanotossaan, että Suomessa vallitsee varsin laaja yksimielisyys siitä, että sote-palvelujärjestelmäämme pitää uudistaa. Ilman uudistamista emme selviä tulevaisuuden haasteista. Myöskään uudistuksen keskeisistä tavoitteista ei ole suuria näkemyseroja.

– Sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelun loppumetreillä keskustelu aiheesta on ollut ajoittain kovinkin värikästä. On erittäin hyvä ja tärkeää, että historiallisen suuresta uudistuksesta käydään avointa ja julkista keskustelua, toteaa Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Yrjö Närhinen.

– Erilaisten näkemysten esillä pitäminen on median keskeinen tehtävä. Toivon, että sote-keskustelu olisi jatkossa nykyistä analyyttisempaa. On kaikkien etu, että sote-palveluiden tuottajien toimintaa verrataan toisiinsa avoimesti ja läpinäkyvästi, esittää Yrjö Närhinen.

Sote-kriitikot ovat viime aikoina väittäneet, että byrokratia lisääntyy sote-uudistuksen myötä. Näille väitteille ei ole lääkäripalveluyritysten mukaan kuitenkaan esitetty mitään perusteita.

Lääkäripalveluyritykset ry huomauttaa kannanotossaan, että nykyisin jokaisessa maakunnassa sote-asioita käsitellään kuntien sote-lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja kunnanhallituksissa. Tämän lisäksi jokainen kunta kuuluu ainakin yhteen kuntayhtymään eli sairaanhoitopiiriin, useimmat kunnat kuuluvat myös moniin muihin sote-asioita käsitteleviin kuntayhtymiin. Useilla kuntayhtymillä ja kaupungeilla on myös sote-alojen liikelaitoksia ja yhtiöitä. Näiden organisaatioiden myötä jokaisessa maakunnassa on kymmeniä sote-alojen toimintaa ohjaavia ja johtavia organisaatioita, joissa toimii satoja luottamushenkilöitä ja joihin asioita valmistelee satoja viranhaltijoita.

Hallituksen lakiesitysten myötä maakuntiin perustetaan 5−10 sote-asioita käsittelevää luottamushenkilöorganisaatiota. Korkeinta päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu maakuntavaltuusto, joka valitsee maakuntahallituksen ja maakunnan sote-lautakunnan. Maakunnan omaa palvelutuotantoa ohjaamaan tarvitaan liikelaitoksen johtokunta ja sote-yhtiöiden hallitukset.

– Näin syntyy maakuntatasolle 5−10 organisaation rakenne, jossa toimintaa ohjaavalla ja valtaa käyttävällä taholla on ”kasvot”. Organisaatiorakenne on siten merkittävästi nykyistä virtaviivaisempi ja selkeämpi. Hallintoon liittyvä byrokratia vähenee huomattavasti, väittää Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

toimitus(at)yrittajat.fi