Etsi

Yrittäjyys

Maahanmuuttajista toivotaan yrittäjiä – ”Välty virheiltä: kysy ja hae neuvontaa ajoissa”

HR- ja logistiikkayrittäjän mukaan monen maahanmuuttajan mielestä yrittämisessä on liikaa byrokratiaa. Yusuf Mohamud ehdottaa, että kotouttamisvaiheessa voisi painottaa yrittäjyyskursseja osana kielen opiskelua.

Lähes koko ikänsä Suomessa asunut CH Cargo Handling Oy:n osayrittäjä Yusuf Mohamud tunnistaa maahanmuuttajien yrittäjyysneuvonnan kipukohdat.

– Tietoa yrittäjyydestä pitäisi olla joka paikassa saatavilla tosi helposti, esimerkiksi Kelassa, kun ihmiset hakevat sieltä tukia. Siellä pitäisi olla esillä mahdollisuus, että on toinenkin tapa työllistää itsensä, oma yritystoiminta, vantaalaisyrityksen yrittäjä-kehitysjohtaja Yusuf Mohamud sanoo.

Viime vuonna 30 prosenttia Vantaalla perustetuista uusista yrityksistä oli maahanmuuttajien perustamia. Kuitenkin koko maassa ulkomaalaistaustaisten perustamia yrityksiä oli Suomessa vuonna 2016 yritysten koko toimipaikkakannasta 2,6 prosenttia. Maahanmuuttajien yritysten määrä lisääntyi taantumavuosinakin, toisin kuin kantasuomalaisten yritysten määrä.  

Vantaa on maahanmuuttajayrittäjyyden ykkönen Suomessa. YritysVantaan asiakaskäynneistä vuonna 2017 39 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden käyntejä.

– Vantaalla on aina ollut todella paljon virolaisia ja venäläisiä. Annammekin neuvontaa myös venäjäksi. Sitten Aasia ja sen lähialueet näkyvät vahvana. Kiinalaisten, nepalilaisten, filippiiniläisten ja afganistanilaisten osuudet ovat kasvaneet koko ajan. Nykyisin myös irakilaisten osuus on kasvussa, ja mm. turkkilaisia asiakkaita on aina ollut paljon, YritysVantaan toimitusjohtaja Marketta Korhonen selvittää.

Selvitä vaihtoehdot

Somaliassa syntyneen 28-vuotiaan Yusuf Mohamudin ensimmäinen yritys toimi myyntialalla. Sales Team myyntitoimistossa oli parhaimmillaan 12 työntekijää, puolet osa-aikaisia. Hän tekee CH Cargo Handlingin lisäksi pienimuotoista konsultointia.

– Alun perin tapasin nykyisen yhtiökumppanini Raine Judenin, kun selvittelin alihankintaa. Sitten päätimme lyödä hynttyyt yhteen.

Mohamud oli välissä palkkatöissä toimitusketjun hallintaan keskittyneessä yrityksessä. CH Cargo Handling Oy:ssä hän aloitti viime vuoden lopulla. Nyt alkuvuonna nuori yrittäjä valmistui Intotalosta yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla.

– Minulle yrittäjyys lähti vääristä motiiveista, se lähti rahan kiilto silmissä. Sittemmin tuli onneksi eri motivaatiotekijät: se, että pystyi ylittämään asiakkaan odotukset ja auttamaan asiakasta. Yrittäjän pitää antaa kaikkensa asiakkaalle, niin että tulee pieni vau-efekti.

Kolmas osakas on Teemu Jyry. CH Cargo Handlingissa on useampia vaikeasti työllistyviä ihmisiä työntekijöinä. Yritys toimii kiinteistö-, terminaali- ja henkilöstöpalvelualoilla. Yritys työllistää 25 työntekijää sekä lisäksi henkilöstöpalvelun kautta asiakasyrityksissä.

Kysy, kysy ja kysy

YritysVantaan Marketta Korhosen mukaan maahanmuuttajataustaiset yrittäjyyttä suunnittelevat tarvitsevat paljon enemmän tukea Uusyrityskeskuksesta verrattuna suomalaisiin yrittäjäksi ryhtyviin.

– Yleensä he kysyvät samoista asioista kuin kantaväestökin. Usein maahanmuuttajien neuvonnassa tulee selvitettäväksi myös oleskelulupaan liittyvät asiat. Käyntikertoja tulee enemmän kuin Suomi-taustaisilla.

Korhosen mukaan maahanmuuttajien neuvonnassa tulee aika usein eteen se seikka, että maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat tehneet jo paljon virheitä ennen kuin tulevat tänne meille.

– Tyypillinen virhe on esimerkiksi allekirjoittaa tilan vuokrasopimus ennen kuin tietää, järjestyykö koko yritykseen rahoitus vai ei.

– Maahanmuuttajat ovat epätietoisia suomalaisesta byrokratiasta. Moni on toiminut kotimaassaan yrittäjänä ennen Suomeen tuloa, mutta se, miten meillä tarvitaan lupia, hygieniapasseja ynnä muuta yritystoiminnan alkuvaiheessa.

Vantaalla yrityspalvelut on järjestetty esimerkillisesti: eri yrityspalvelutoimijat ovat Yrityspalvelukeskus Leijassa saman katon alla.

Mohamud tunnistaa hätiköimisen yrityksen perustamisessa.

– Tein ikävä kyllä virheitä alussa, mutta virheistä oppii. En hakenut neuvoa mistään, luulin osaavani ja tietäväni kaiken. Kokemattomuus tuli esiin, kun yritys ajettiin alas. Teimme isolle yritykselle töitä ja yhtiö meni konkurssiin. Jos olisin perehtynyt enemmän alihankintatoimintaan, oltaisiin vältytty isoilta virheiltä.

Yusuf Mohamud rohkaisee yrittäjäksi aikovia ja uusia yrittäjiä myös etsimään käsiinsä jonkun yrittäjän, ketä ihailee ja pyytämään häntä mentoriksi. Hänellä on mentorina Dastia Oy:n Jussi Haapaniemi. Lisäksi hän on pyytänyt mentorointiapua yksityissijoittaja Moaffak Ahmedilta.

Ainoa keino

Korhosen mukaan moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi, koska työllistyminen ja työpaikan löytäminen on usein vaikeaa.

– Mielipiteeni on, että erityisesti monelle maahanmuuttajataustaiselle se on jopa ainoa tapa työllistyä.  Itsensä työllistäminen alalle, josta heillä on tarvittava osaaminen, antaa hyvän pohjan yrittäjyydelle.

Yusuf Mohamud on tästä eri mieltä.

– Uskallan sanoa, ettei oma yritys ole ainoa tapa työllistyä. Kyllä työpaikan saaminen riippuu ihmisestä. Asenteet voi olla mitä on, mutta ne pitää todistaa vääriksi omalla aktivisuudella, hän rohkaisee muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä.

Millaisia asioita painottaisit maahanmuuttajayrittäjyyden edistämisessä?

– Maahanmuuttajilla ei ole hirveästi tietoa yrittäjyydestä. Kotouttamisvaiheessa voisi painottaa yrittäjyyskursseja osana kielen opiskelua. Maiden liitot, kuten somaliliitto, voisivat markkinoida yrittäjyyttä vaihtoehtona. Maahanmuuttajayrittäjiä pitäisi ehdottomasti ottaa hankkeisiin, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä.

Mohamudin mukaan markkinoinnin tärkeyttä on syytä korostaa maahanmuuttajille, sillä sitä pidetään monesti maahanmuuttajayhteisöissä kulueränä.

– Toinen homma on se, että yrittäjyydellä pelotellaan aika paljon. Kyllä työpäivät saattavat venyä, mutta se on muinaisjäänne, että pitää tehdä 16 tuntia töitä.

Mohamud on saanut hyvän yrittäjyyskasvatuksen lapsuudenkodistaan: äiti piti ruokakauppaa Helsingin Kannelmäessä ja isällä oli muun muassa pyöräkorjaamo.

Yusuf Mohamud on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Hän on tällä hetkellä koejäsenenä Helsingin nuorkauppakamarissa.

Hanke maahanmuuttajayrittäjyydestä

SY:n ja Uusyrityskeskusten yhteinen hanke alkoi maaliskuussa maahanmuuttajayrittäjyyden edistämiseksi. Yksityisyrittäjäin säätiö on myöntänyt hankkeelle tuen kuluvalle vuodelle.

– Hankkeessa kartoitetaan maahanmuuttajayrittäjien tarpeet. Tavoitteenamme on saada maahanmuuttajayrittäjiä integroitua järjestön toimintaan. Voisimme muun muassa tarjota maahanmuuttajayrittäjille mentoreita järjestön keskuudesta, Suomen Yrittäjien järjestöjohtaja Mari Kokko kertoo.

Järjestöt tulevat tarjoamaan myös koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista, tapahtumat painottuvat syksyyn.

Joensuun tulkkikeskus Arife Oy:n toimitusjohtaja Ali Giray toimii myös maahanmuuttajayrittäjäneuvojana. Hän tietää, millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsevat yrittämisessä.

– Maahanmuuttajat kysyvät apua liiketoimintasuunnitelman teossa silloin varsinkin, kun tarvitaan rahoitusta. Sitten kysytään, millä tavalla on hyvä toimia, mikä on suomalainen toimintatapa. Heidän on helpompi kysyä henkilöltä, joka on lähtöisin samanlaisesta kulttuurista. Tällöin kulttuuriset tekijät ja kysymysmerkit saattavat saada vastauksen välittömästi.

Kuvat: Pekka Sipola, kuvassa: Yusuf Mohamud

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi