”Korruptiovalvonta laahaa muuta maailmaa jäljessä” – Kymmenesosa suomalaisista pitää korruptiota riskinä
Peräti 38 prosenttia yritysjohdosta kertoi korruption olevan tavallinen osa maansa liiketoimintakulttuuria. Tämä käy ilmi konsulttiyhtiö EY:n kansainvälisestä tutkimuksesta.
Korruptio on samalla tasolla eri maiden liiketoimintakulttuureissa kuin vuonna 2012. Yli kymmenesosa yrityksistä kertoo kohdanneensa merkittävää korruptiota ja väärinkäytöksiä viimeisen kahden vuoden aikana, Suomessa kuusi prosenttia. Kansainvälisesti reilu kolmannes (36 prosenttia) piti korruptiota ja väärinkäytöksiä potentiaalisena riskinä, suomalaisjohtajista vain joka kymmenes.
– Kokemuserot Suomen ja muiden maiden välillä vaikuttavat isoilta, koska suomalaisvastaajat pääosin kuitenkin edustavat kansainvälistyneitä yrityksiä, jotka toimivat samoilla globaaleilla markkinoilla kuin muut vastaajat, hyvän hallinnointitavan noudattamiseen ja väärinkäytösten tutkintaan erikoistuneen tiimin johtaja Markus Nylund Ernst & Young:ltä.
”Suomen lainsäädäntö laahaa muuta maailmaa jäljessä”
Nylundin mukaan Yhdysvalloissa ja Britanniassa yrityksille on määrätty 11 miljardin dollarin edestä sakkoja korruption ja väärinkäytösten takia viimeisen kuuden vuoden aikana. Näissä maissa myös valvonta ja lainsäädäntö ovat yrityksille tiukat.
– Se taas aikaansaa panostuksia yritysten sisäisiin prosesseihin ja tuo ilmi väärinkäytöksiä tehokkaammin. Meillä lainsäädäntö ja valvonta laahaavat muuta maailmaa jäljessä, sanoo Markus Nylund EY:ltä.
Lahjonta ja korruption riski ovat kaksin verroin suuremmat kehittyvillä kuin kehittyneillä markkinoilla. Eniten väärinkäytöksiä koetaan tapahtuvan Brasiliassa, Kolumbiassa ja Nigeriassa, vähiten Saksassa ja Sveitsissä. Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö EY:n vuosittain toteuttamasta tutkimuksesta, joka selvitti 2 550 yritysjohtajan suhtautumista korruptioon ja väärinkäytöksiin isoissa yrityksissä 55 maassa, myös Suomessa.
Integriteetti koetaan tärkeäksi
EY:n tutkimukseen vastanneista yritysjohtajista keskimäärin 97 prosenttia koki lahjomattomuuden osoittamisen olevan edustamalleen yritykselle tärkeää ja hyödyllistä. Suomessa suuren yleisön mielipide nousi tärkeimmäksi perusteeksi integriteetille, eli loukkaamattomuudelle.
Hyvän julkisuuskuvan säilyttämisen jälkeen toiseksi tärkeimmäksi syyksi mainittiin asiakkaiden näkemykset yrityksestä (96 prosenttia). Suomalaisjohdosta 94 prosenttia uskoi lahjomattomuuden osoittamisen myös edistävän liiketoiminnan suotuisaa tulosta.
– Kun tarkastelee tutkimustuloksia kokonaisuutena, niissä on havaittavissa selkeä ristiriita. Yhtä aikaa korruptiota yhä esiintyy, vaikka yritykset tunnistavat sen kitkemisen hyödyt ja tärkeyden. Haasteena on, että mikäli kansallinen lainsäädäntö ei edellytä yrityksiltä toimenpiteitä ja viranomaiset valvo yrityksiä, kaikki eivät ponnistele korruption kitkemiseksi.
Nylundin mukaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta esimerkiksi suomalaisyritykset ovat investoineet compliance-ohjelmiin varsin maltillisesti, vaikka toimivatkin kansainvälisillä markkinoilla ja muiden maiden lakien alla.
– Yritykset voisivat hyödyntää uutta tekniikkaa vaikkapa data-analytiikan alueella ja näin tehostaa compliance-ohjelmiaan.
Viime loka-helmikuun aikana toteutetun tutkimuksen tulokset on esitelty Integrity in the spotlight, the future of compliance -raportissa.
Yrittäjäsanomat
toimitus (at) yrittajat.fi
