Näin oululaisesta hyvinvointisormuksesta tuli kansainvälinen hittituote

Syntyipä kerran ajatus, että kuluttajille tulisi luoda jotain sellaista, joka auttaisi heitä seuraamaan aiempaa tietoisemmin oman kehonsa hyvinvointia. Syitä ja seurauksia siitä, mikä ihmisen elämäntavoissa toimii ja mikä ei.

Oululaisella Petteri Lahtelalla oli työnsä puolesta taustaa kroonisten sairausten ennaltaehkäisystä ja niiden hallinnasta. Tietojärjestelmiä kyseisiin tarpeisiin kehittävässä IT-yhtiössä vuosina 2006–2009 työskennellessään Lahtela pääsi keskustelemaan huippuasiantuntijoiden kanssa esimerkiksi siitä, miksi piilodiabetesta esiintyy niin paljon – miksi sitä ei löydetä ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä.

Ajatus jäi kytemään. Samalla Lahtela alkoi aktiivisesti mitata omaa hyvinvointiaan nähdäkseen, miten oma keho reagoi elämäntapoihin.

– Siitä se lähti. Yhdessä perustajakollegojen kanssa haimme ratkaisuja siihen, mikä olisi paras tapa voimaannuttaa yksilö, jotta hän pystyisi seuraamaan, minkälaisia reaktioita omat valinnat synnyttävät kehossa, Lahtela muistelee.

– Mitä voi tehdä parantaakseen omaa unenlaatua, miten alkoholi huonontaa sitä ja palautumista laskien energiantasoa ja suorituskykyä, kuinka treenaaminen myöhään illalla pilaa unenlaadun, Lahtela konkretisoi avainkysymyksiä.

”Kuin saippuakoteloita sormessa”

Avuksi tuli muun muassa Polarilla työskennelleitä ihmisiä. Kempeleläinen Polar Electro tunnetaan muun muassa langattomaan sykkeenmittaukseen liittyvien laitteiden sekä harjoitustietokoneiden valmistajana.

– Muun muassa Oura Health Oyn tiedejohtaja Hannu Kinnunen ehti olla Polar Electrolla yli 17 vuotta ennen liittymistään tiimiimme.

Ryhmä testasi olemassaolevia laitteita, mutta ei löytänyt valikoimista kriteerit täyttävää.

– Ei ollut riittävän käyttömukavaa tuotetta, joka antaisi kliinisen tarkkaa mittaustietoa kehosta 24 tuntia päivässä, seitsemän päivää viikossa.

Markkinoilla oli aktiivisuusmittareita ja urheilukelloja, mutta ne eivät startup-henkiseen porukkaan iskeneet.

– Ranteesta on vaikea saada käyttömukavalla tavalla riittävän tarkkaa mittausdataa eikä sitä mötikkää välttämättä halua pitää öisin ranteessa. Sykevyö antaa tarkempaa tietoa, mutta sitäkään ei voi pitää päällä jatkuvasti, jotta saataisiin pitkää dataa.

Löytyi uusi vaihtoehto mittauspaikaksi: sormenpää. Perustajatiimin Markku Koskela sovelsi pulssioksimetrista prototyyppejä, joilla voitiin todeta, että sormesta olisi saatavilla tarkkaa dataa. Sormenpäähän oli hankala ripustaa minkäänlaista laitetta käytettäväksi 24/7.

– Tätä kautta ryhmällemme syntyi yhteinen ajatus sormuksesta. Sormessa on kämmenpuolella kaksi valtimoa lähellä ihoa, joista tietyillä infrapunataajuuksilla saa koko pulssimuodon, sen amplitudivaihtelun, sykkeen ja sykkeenvaihtelun.

Useiden prototyyppien ja iteraatioiden jälkeen pystyttiin todentamaan vääräksi epäilykset, ettei tarvittava teknologia ja akku mahtuisi sormukseen.

– Olivathan ne ensimmäiset protot aika isoja. Kuin pieniä saippuakoteloita sormessa, naurahtaa Lahtela.

Tämä synnytti toiveen paremmasta designista.

– Suhtauduimme tuotteen muotoiluun ja ulkonäköön yhtä intohimoisesti kuin sen muihinkin ominaisuuksiin, etenkin perustajakollega Kari Kivelä, joka jo Nokia-uransa aikana teki sivutoimisesti korusuunnittelua.

Vinkki Marko Ahtisaarelta

Startup-yritysten kehdossa, Yhdysvaltain Piilaaksossa, Ouran kehittäjät tapasivat huippusuunnittelijoita, ”parhaista parhaita”.

– Emme kuitenkaan löytäneet heidän kanssaan sellaista resonanssia kuin olisimme toivoneet.

– Sitten meidän varhainen sijoittajamme Marko Ahtisaari vinkkasi, että miksemme tekisi vahvaa tarinaa, jossa yhdistyy suomalainen tiede, maamme pitkä historia kaikkine teknologioineen sekä skandinaavinen design. Hän yhytti apuun arvostetun muotoilijaystävänsä Harri Koskisen, joka muotoili ensimmäisen Oura-sormuksen yhdessä Kari Kivelän ja Mikko Latomäen kanssa.

Ouran ensimmäisen sukupolven hyvinvointisormus löi läpi varsinkin Yhdysvalloissa.

– Saimme todistettua, että tällaiselle tuotteelle on tarvetta ja kysyntää. Nyt oli enää löydettävä ihmiset, jotka sitä arvostaisivat.

Lahtela ja muu Ouran väki tiedostivat, ettei ensimmäinen hyvinvointisormus ollut käyttötuote isommille kuluttajamassoille.

Toisen sormusgeneraation kehittelytyö käynnistyi jo joulukuussa 2015 samaan aikaan kun ensimmäisen sormuksen massatuotanto starttasi. Viime marraskuussa Lahtela ja Oura Health julkistivat kasvuyritystapahtuma Slushissa uuden tuotteen.

– Reilussa kolmessa kuukaudessa sitä on ennakkotilattu yli 20 000 kappaletta. Siitä 57 prosenttia on kohdistunut Yhdysvaltoihin, 14 prosenttia Suomeen ja loput yli 60 maahan, Lahtela kertoo.

”Konkreettisia hyötyjä tuotteesta”

Ouran tavoite on kunnianhimoinen. Välttää monen aktiivisuusrannekkeen kohtalo – päätyminen nopeasti myyntipakkauksesta pöytälaatikkoon, tyhjän pantiksi.

– Haluamme, että asiakkaamme saavat konkreettisia hyötyjä tuotteesta ja kokevat tuotteen niin merkitykselliseksi, että sitoutuvat käyttämään sitä pitkään. Se onkin toteutunut hyvin jo ensimmäisellä sormuksella, koska retentioluvut ovat 2–3 kertaiset muihin wearable-tuotteisiin verrattuna.

Puskaradiossa Ouran puolesta puhuvat lukuisat vaikuttajatahot, esimerkiksi lääkärit, life coachit, personal trainerit ja muut spesialistit.

– He ovat ottaneet tuotteen omakseen. Heillä on yleensä myös oma laaja kuulijakuntansa, jonka myötä tarinamme on levinnyt. Siksi meidän ei ole tarvinnut käyttää rahaa ”haulikolla ammuttuun” markkinointiin.

Yksi positiivinen signaali ennakkotilauskampanjassa saatiin nykyisten käyttäjien kautta. He saivat oman applikaation kautta välittää kaverilleen uuden sormuksen alennuskupongin.

– Lähetetyistä alennuskupongeista yli 70 prosenttia konvertoitui ostoiksi, Lahtela sanoo.

Teksti

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Vesa Ranta

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehden numerossa 3/18