Etsi

Laki

Selvitysmies esittää kilpailukieltosopimuksiin tiukennuksia – Yleensä salassapitosopimus yritysten suojan kannalta riittävä

Työministeri Jari Lindström asettaa alkusyksystä kolmikantaisen työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeet. Selvitysmies esittää kilpailukieltosopimuksiin tiukennuksia.

Jari Lindström kertoi asiasta salassapito- ja kilpailukieltosopimuksia tarkastelleen Jukka Ahtelan selvityksen julkistuksessa Helsingissä eilen 12. kesäkuuta 2018.

– Ahtelan selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman yksilöidympää pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Usein esiin tuotu havainto on se, että kilpailukieltosopimus tehdään, vaikka salassapitosopimuksellakin pärjättäisiin, arvioi ministeri Lindström.

Erilaisen aineettoman tiedon merkitys on nykyisessä yritystoiminnassa jatkuvasti kasvanut. Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelän mukaan siksi on hyvä, että kilpailukieltosopimusten ja salassapitosopimusten tilannetta on selvitetty.

SY:n mielestä tilannearvio on tarpeellinen

SY:n mielestä on muistettava, että jo nykyisin kilpailukieltosopimuksen tekemisen kynnys on laissa korkealla.

– Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä nykylain mukaan vain erityisen painavasta syystä. Kynnys kilpailukieltosopimuksen tekemiseen on korkea jo nyt. Mahdollisuutta tehdä kilpailukieltosopimusta ei tule rajoittaa, jos yrityksellä on sen tekemiseen aito tarve, Albert Mäkelä korostaa.

– Selvitys vahvistaa, että käytännössä kilpailukieltosopimuksia tehdään myös ilman aitoa tarvetta. Selvityksessä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, joilla voitaisiin paremmin varmistaa kilpailukieltosopimuksen asianmukainen käyttäminen. Näitä vaihtoehtoja on varmasti tarpeen pohtia, Mäkelä toteaa.

Kilpailukieltosopimuksia tehdään myös ilman aitoa tarvetta

Selvitysmies Ahtelan mukaan kilpailukieltosopimuksien käytössä voidaan yksittäistapauksissa puhua jopa väärinkäytöksistä, mutta ehkä yleisempi ilmiö on jonkinasteinen standardisoitu käytäntö. Tällöin jää usein arvioimatta erityisesti se, täyttyykö lain edellyttämä erityisen painavan syyn edellytys.

Sinänsä kilpailukieltosopimus on oikein käytettynä yrityksille tarpeellinen väline salassa pidettävän tiedon suojaamiseksi ja kilpailuaseman turvaamiseksi.

Ei tarvetta salassapitosopimusten sääntelyn muutoksiin

Salassapitosopimukset ovat käytännössä tulleet osaksi normaalia yritysten henkilöstöpolitiikkaa. Niitä tehdään lähes kaikilla aloilla ja ne koskettavat nykyään perinteisen johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta.

Salassapitosopimuksia koskeva käytäntö ja oikeustila eivät Jukka Ahtelan mukaan vaikuta olevan erityisen ongelmallisia. Tarvetta säätelyn muutoksiin ei ole.

– Salassapitosopimus on yleensä yritysten suojan kannalta riittävä eikä erillistä kilpailukieltosopimusta välttämättä tarvita, Yrittäjien Albert Mäkelä arvioi.

Mäkelä oli jäsenenä liikesalaisuuslakia valmistelleessa työryhmässä. Hänen mukaansa piakkoin voimaantuleva uusi liikesalaisuuslaki vielä selkeyttää nykyistä oikeustilaa. Salassapitosopimukset ovat yrityksille käytännön arjessa erittäin tärkeitä, jotta voidaan luottaa luottamuksellisen tiedon pysymistä salaisena.

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus, kun mahdollinen uusi työnantaja harjoittaa kilpailevaa toimintaa nykyisen työnantajan kanssa. Sopimuksella voidaan myös rajoittaa työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi