Etsi

Kansainvälistyminen

Finnveran päällikkö: ”Venäjän kaupassa on otettu vanhoja kauppatapoja käyttöön”

Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen kertoo Venäjän kaupan perustuvan pitkälti henkilösuhteisiin, mikä auttaa kaupanteossa myös huonoina aikoina. Venäjä kiinnostaa uusia suomalaisia vientiyrityksiä aiempaa vähemmän.

– Nykytilanteessa, kun taloustilanne on epävarma, venäläisyriykset ovat valmiita maksamaan myös ennakkomaksua. On otettu vanhoja kauppatapoja käyttöön. Näillä tavoilla olemme pystyneet pitämään maiden välisen kaupan melko suurella tasolla, Timo Pietiläinen kertoo.

– Finnvera on osaltaan mahdollistanut Venäjän kauppaa suomalaisille vientiyrityksille. Muutama vuosi takaperin Suomen Venäjän viennin puolittuessa Finnveran vastuukanta Venäjällä puolitoistakertaistui. Nyt vastuukanta on hiljalleen vähentynyt, koska venäläisyritykset hoitavat vastuitaan ja niiden maksumoraali on parempi kuin niiden maine.

Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja.

Venäjä kiinnostaa aiempaa vähemmän

Venäjällä on käytössä tuonninkorvauspolitiikka. Käytännössä tuonninkorvausohjelma tarkoittaa sitä, että julkinen sektori tai julkisen sektorin omistamat yhtiöt ovat velvoitettuja ostamaan venäläisen tuotteen, jos sellainen löytyy. Venäläinen tuote saa maksaa 15 prosenttia enemmän kuin ulkomainen tuote.

Pietiläisen mukaan se pakottaa ulkomaisia yrityksiä viemään osan tuotannostaan Venäjälle.

– Venäjä kiinnostaa uusia suomalaisia vientiyrityksiä aiempaa vähemmän. Syynä on esimerkiksi se, että uusia potentiaalisia vientimarkkinoita on löydetty muualta.  Lisäksi Venäjän poliittinen riski arveluttaa monia yrityksiä, Pietiläinen arvioi.

Vientikauppaa Venäjälle saattavat hankaloittaa myös uudet veroluonteiset maksut. Esimerkkinä tästä Pietiläinen mainitsee harvestereille ja ajokoneille määrätyt kierrätysmaksut viimeisen kahden vuoden aikana.

”Länsikilpailijamme etsineet asemia jo pidempään” – Ottakaa selvää ostajarahoituksesta

Miksi Venäjän markkinoiden asiantuntijan mukaan suomalaisyritysten kannattaa sitten mennä itänaapuriin?

– Suomalaisyritysten maine on hyvä. Erityisesti Luoteis-Venäjällä on tosi iso markkina-alue ihan meidän vieressä.

Timo Pietiläisen mukaan länsikilpailijamaamme ovat jo 2-3 vuotta etsineet asemia varautuen Venäjän viennin nousemiseen.

– Tämä on sellainen asia, mihin myös meidän suomalaisten pitäisi panostaa.

Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen kertoi Venäjän-kaupan näkymistä Finnveran, Kauppakamarin ja Kansainvälinen kauppakamarin rahoitusbarometrin julkistuksen yhteydessä 13. kesäkuuta.

Barometristä kävi ilmi, että suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta.

Venäjä putosi kuudenneksi suurimmaksi vientimaaksi

Kiina nousi sijalle viisi Suomen viennissä. Suomen tavaravienti Venäjälle säilyi tammi-maaliskuussa viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan. Vienti oli arvoltaan 757 miljoonaa euroa. Viime vuonna vienti Venäjälle kasvoi 15 prosenttia.

Vuosina 2013-2016 vienti Venäjälle laski vuosittain. Suomen vienti Venäjälle kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä EU28-maiden vientiä heikommin.

Venäjän osuus Suomen viennistä oli tammi-maaliskuussa 4,9 prosenttia.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi