Etsi

Laki

Uusi liikesalaisuuslaki tuo paremman suojan yrityksille

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden liikesalaisuuslain. – Perinteisesti liikesalaisuuksien loukkaukset on hoidettu rikosasioina. Uusi laki antaa nykyistä paremmat mahdollisuudet oikeudenloukkausten ajamiseen myös riitajuttuina, asiantuntija Albert Mäkelä selventää.

– Erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille on tärkeää, että liikesalaisuuksilla on korkeatasoinen suoja, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kommentoi uutta lakia.

Suomessa liikesalaisuuksien suoja on ollut jo aiemmin hyvällä tasolla, mutta uusi laki tuo asiaan selkeyttä ja lisää turvaa liikesalaisuuden haltijalle.

– Ehdotus tehostaa liikesalaisuuksien suojaa Suomessa. Lakiin tulee ensimmäistä kertaa selkeät säännökset siitä, mikä liikesalaisuus on ja milloin sen hankkiminen, käyttäminen tai ilmaiseminen on oikeudetonta, sanoo lainopillinen asiantuntija Albert Mäkelä.

Hänen mukaansa liikesalaisuuksien korkeatasoinen suoja on erityisen tärkeä pk-yrityksille. Erilaisen aineettoman tiedon merkitys yritystoiminnassa on korostunut, joten on tärkeää, että yrityksillä on käytettävissä tehokkaita keinoja oikeudenloukkausten varalta

– Salassapitosopimuksien tekoa ei lailla rajoitettu. On tärkeää, että salassapitosopimuksia voidaan jatkossakin käyttää, sillä sopimukset ovat aivan keskeinen keino liikesalaisuuksien suojaamisessa, Mäkelä sanoo.

Liikesalaisuuslaista antamassaan mietinnössä eduskunnan talousvaliokunta totesi, että on tärkeää erottaa toisistaan kilpailukieltosopimukset ja salassapitosopimukset, jotka liittyvät keskeisesti liikesalaisuuksien suojaan.

Kilpailukieltopykälät syyniin

Salassapito- ja kilpailukieltosopimuksia tarkastellut selvitysmies  Jukka Ahtela ei nähnyt salassapitosopimuksia koskevassa käytännössä ja oikeustilassa ongelmia.

Salassapitosopimuksia tehdään lähes kaikilla aloilla ja ne koskettavat nykyään johdon ja asiantuntijoiden lisäksi myös suorittavaa porrasta.

– Salassapitosopimus on yleensä yritysten suojan kannalta riittävä eikä erillistä kilpailukieltosopimusta välttämättä tarvita, Yrittäjien Albert Mäkelä arvioi.

Selvitysmies Ahtela näki ongelmia kilpailukieltosopimuksissa ja esittää niihin tiukennuksia.

– Ahtelan selvitys osoittaa, että kilpailukieltosopimuksia tehdään liian usein ilman yksilöidympää pohdintaa niiden tarpeellisuudesta. Usein esiin tuotu havainto on se, että kilpailukieltosopimus tehdään, vaikka salassapitosopimuksellakin pärjättäisiin, arvioi työministeri Jari Lindström.

Työministeri asettaa alkusyksystä työryhmän selvittämään kilpailukieltosopimusten lainsäädännön muutostarpeet.

toimitus(at)yrittajat.fi