Etsi

Yrittäjyys

Yrittäjä sai neljä outoa ”kuten syksyllä on sovittu” -puhelua, sitten alkoi laskutulva – poliisi: ei rikosta

Syyttäjän mukaan vastaavia tapauksia on valtakunnallisesti raportoitu lähes 200. Esitutkintaa ei kuitenkaan aloiteta.

Yrittäjä oli perustanut yrityksensä keväällä 2017. Reilu puolisen vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2018, hän sai puhelinsoiton, jossa kaupattiin näkyvyyttä sähköisessä puhelinluettelossa.

Uusi yrittäjä ei ollut kuullut aiemmin vastaavista palveluista.

– En aluksi edes tajunnut, että puhelussa myytiin minulle jotain, hän muistelee yrittäjät.fi:lle.

– Puhelu alkoi sanoilla "kuten aiemmin syksyllä sovittiin". En sanonut, että tilaisin palveluja. Soittaja puhui koko ajan sanojeni päälle enkä saanut sanottua yhtään mitään. Soittaja sanoi lopussa ”hei” ja lopetti puhelun.

Vastaavia puheluita tuli vielä kolme lisää, mutta soittajana oli eri yritys.

– Niiden jälkeen olin varma, että en ole neljän eri palvelun tai yrityksen kanssa sopinut mistään tällaisesta.

Uudet yrittäjät ovat aiemminkin joutuneet puhelurumban kohteeksi, kuten yrittäjät.fi uutisoi maaliskuussa. Olemme myös kertoneet yrittäjästä, joka tallensi luettelofirman myyntipuhelun.

Puhelutallenne paljasti: ei tilausta

"Kuten aiemmin syksyllä sovittiin" -puheluita saaneen yrittäjän mukaan yrityksen postiosoitteeseen saapui laskuja, karhukirjeitä ja uhkauksia perintätoimista.

Yrittäjä kertoo lähettäneensä reklamaation palvelua tarjonneelle ja siitä laskuttaneelle Suomen Numerokeskukselle tilauksen perumiseksi.

– Sain kuulla tallenteen käymästäni puhelinkeskustelusta. Nauhoitteesta käy ilmi, etten ole tilannut palvelua. Siitä huolimatta Suomen Numerokeskus katsoi, että lasku tulisi maksaa. Heidän mielestään en ole sanonut, että ”en tilaa mitään”.

Kolmannen soiton jälkeen yrittäjä vahingossa sanoi ”joo joo, pistä tulemaan”.

– Sen laskun maksoin, mutta en näitä kolmea muuta, yrittäjä kertoo.

– En tämän maksetun palvelun osalta edes tiedä, löytyykö yritykseni kyseisestä luettelosta. Ei kai mikään yritys enää käytä puhelinluetteloa, yrittäjä miettii.

Karhukirjeiden tulo loppui yrittäjän lähestyttyä laskuttajia uudelleen.

– Puhuin asianajajan kanssa. Kirjoitin numeropalveluiden myyjille todella ilkeästi, aloin vaatia heiltä korvauksia omista käyttämistäni työtunneista. Sen jälkeen laskut loppuivat.

"Teko jäänyt yrityksen asteelle"

Yrittäjä halusi poliisin tutkivan luettelokauppiaiden toiminnan laillisuuden epäiltynä petoksen yrityksenä.

Poliisi päätti, ettei esitutkintaa suoriteta, koska ”asiassa ei ole syytä epäillä rikosta”.

Yrittäjä pyysi vielä syyttäjältä esitutkinnan määräämistä. Kihlakunnansyyttäjä ei muuttanut poliisin tekemää päätöstä, koska "teko on jäänyt yrityksen asteelle" eikä yrittäjälle "ole koitunut taloudellista vahinkoa tapahtuneesta”.

Syyttäjän tekemässä päätöksessä silti todetaan, että "vastaavia tapauksia on valtakunnallisesti raportoitu lähes kaksisataa".

"Summat nousevat aika korkeiksi"

Syyttäjä kuitenkin poliisin tavoin piti tekoa ”kokonaisuutena arvostellen vähäisenä eikä siitä ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakko, ja syyttäjä tulisi todennäköisesti jättämään syytteen nostamatta”.

– Mielestäni myöskään tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi esitutkinnan suorittamista, syyttäjä toteaa päätöksessään.

Viranomaisten ratkaisu hämmästyttää yrittäjää.

– Päätöksessä lukee, että vastaavia tapauksia on valtakunnallisesti raportoitu lähes 200. Entä kaikki ne, jotka eivät ole tehneet näissä tapauksissa rikosilmoitusta? Summat nousevat aika korkeiksi, kun lasku on 100-150 euroa per soitto, ja jokaiselle yritykselle myydään samaa palvelua useasta yrityksestä, jotka kuuluvat samaan ryhmään, yrittäjä hämmästelee.

"Tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus"

Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen muistuttaa, että sopimukseen tarvitaan yrittäjän aktiivinen suostumus.

– Ei missään nimessä riitä, että yrittäjä on ollut passiivinen, vaan esimerkiksi puhelinkeskustelusta tulee selkeästi käydä ilmi halu sitoutua sopimukseen, Rytkönen sanoo.

– Mikäli yrittäjä ei ole palvelua tilannut, eikä suostunut sopimukseen, myöhemmin mahdollisesti palveluntarjoajan lähettämä lasku on perusteeton eikä sellaista tarvitse maksaa, Rytkönen toteaa.

Rytkösen mukaan aiheettomasta laskusta kannattaa aina reklamoida.

– Silloin estetään perintätoimiston perintätoimet.

– Laskun lähettävällä yrityksellä on aina näyttövelvollisuus, että sopimus on syntynyt, Rytkönen korostaa.

Suomen Yrittäjien jäsenet saavat maksutonta lainopillista opastusta Yrittäjien neuvontapalvelusta. Harhaanjohtavan markkinoinnin ja valelaskujen tunnistamiseen löydät lisätietoa täältä.

Pasi Lehtinen

pasi.lehtinen (at) yrittajat.fi

Kuva: Istockphoto