Etsi

Digi

Meneekö sormi suuhun somessa? Katso tästä perusvinkit eri kanavien käyttöön

Sosiaalinen media on hyvä apuväline yrittäjälle. Katso tästä perusvinkit, kuinka eri some-palvelujen suunnitelmallinen yhteiskäyttö tuottaa parhaan tuloksen.

Sosiaalinen media on laaja yleiskuvaus, joka kattaa käytännössä kaikki internetin reaaliaikaiset yhteyspalvelut. Ne poikkeavat staattisista nettisivuista ja ahdollistavat nopean viestinnän. Useat mieltävät lähinnä Facebookin ja Twitterin yrittäjän some-palveluiksi, mutta todellisuudessa muutkin some-kanavat soveltuvat yrittäjän työkaluiksi.

Yrittäjän kannattaa tutustua ainakin YouTubeen, LinkedIniin, Instagramiin ja Pinterestiin. Lisäksi Whatsapp ja Snapchat voivat sopia erikoiskäyttöön yllättävän hyvin.

Some-sisällössä kannattaa lähteä liikkeelle kopioimalla ideoita. Kannattaa seurata eri brändejä ja yrityksiä eri palveluissa ja tarkastella, mitkä jutut, videot ja ideat miellyttävät itseä. Sen jälkeen voi pohtia, millaista sisältöä voi järkevästi tuottaa tukemaan omaa yritystään ja tuotteitaan.

Jutussamme esimerkkiyrittäjänä oleva Ville Ruso on uniikkeja tauluja tekevän Karusoma-brändin luoja, joka on ollut aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa yrittäjyyden alusta ja kasvattanut asiakaskuntaansa pääsääntöisesti sen kautta. Vinkkeinä Ruso sanoo, että kaikkiin palveluihin kannattaa heti rekisteröityä, vaikkei niihin sisältöä tekisikään. Näin välttyy kädenväännöiltä jälkikäteen, jos joku muu nappaa brändin nimen ennen sinua.

Pääkanavinaan Ruso käyttää Facebookia (7000 seuraajaa) ja Instagramia (1600), joihin päivityksiä tehdään päivittäin. Aktiivisuus ja markkinointi tuovat uusia seuraajia, jotka ovat aina potentiaalisia asiakkaita. Tavallinen yrittäjä ei saa ilmaiseksi mitään - toisin kuin poliitikot ja julkkikset. Tuloksiin päästään vain kovalla työllä. Samoja kuvia ja tekstejä hän ei jaa eri some-kanavien kesken, vaan jokaiseen tuotetaan palveluun räätälöityä materiaalia.

Kannattaa miettiä, millä kielellä eri some-kanaviin panostaa. Karusoman Facebook-sivusto on suomeksi, mutta Instagramissa kieli vaihtuu englanniksi. Panosta mieluummin yhteen hyvin kuin moneen heikosti, sillä kaikkiin some-kanaviin ei pienyrittäjä pysty tuottamaan hyvää materiaalia. Mainoksiksi kannattaa nostaa vain oikeasti mielenkiintoiset uutiset, jotka poikivat kommentteja ja tykkäyksiä ja nousevat uutisvirtoihin tehokkaammin.

Facebook

Facebook korvaa nykyään monilla pienyrityksillä perinteiset kotisivut. Yrityksen perustiedot ja turvallisen perusilmeen saa talteen Facebookiin siinä missä nettisivuillekin. Sivujen perustaminen, muokkaus ja tietojen päivitys on Facebookiin kuitenkin huomattavasti halvempaa, eikä ylläpitokustannuksia tarvitse maksaa tasaiseen tahtiin. Säästyneet rahat voi käyttää vaikka tuotteiden täsmämarkkinointiin suoraan Facebookissa.

Some-kanavana Facebook on erittäin monipuolinen. Sinne on helppo jakaa tuotekuvia ja videoita. Tapahtumiin voi kutsua kootusti sivun seuraajat ja samalla saada käsitystä osallistujien lukumäärästä ilmoittautumisten kautta. Moni yritys järjestää kilpailuja sivuillaan tehostamassa markkinointia. Omia uutisia voi käyttää suoraan maksulliseen markkinointiin ja seurata niiden saamaa kiinnostusta. Facessa voi lisäksi jakaa linkkejä sivuihin, missä on omaan aiheeseen sopivaa mielenkiintoista sisältöä.

Seuraajien lukumäärän kasvattaminen on olennaisessa osassa asiakaskuntaa haaliessa. Sisältöä kannattaa tuottaa tasaiseen tahtiin, jotta seuraajat voivat tarttua niihin tykkäysten ja jakojen myötä. Facebook on some-mediana erittäin joustava ja soveltuu käytännössä kaikkien yritysten käyttöön.

Youtube

Videobloggareiden eli vloggareiden suosikki YouTube soveltuu aktiivisille yrittäjille, jotka haluavat kertoa tuotteistaan ja palveluistaan elävällä kuvalla. Videoita ei kuitenkaan kannata tehdä YouTubeen, jollei niihin aio panostaa tai ne tuntuvat kovin irrallisille yrityksen muun toimenkuvan osalta. Kevyemmille videoille parempi some-kanava on Snapchat tarina-sivujensa kautta.

YouTubeen voi luoda esimerkiksi esittelyvideoita tekijästä, tuotteista ja paikoista, missä ne tehdään. Lyhyet 60-120 sekunnin videot toimivat parhaiten. Videoissa pitää olla selkeä idea ja sanoma. Materiaalin tulee olla hyvin editoitua ja tekstitettyä, jotta se kiinnostaa potentiaalista asiakasta ja toimii myös ilman ääniä. Kukaan ei halua katsella käsivaralta kuvattua pitkää videota, missä henkilö puhuu kameran edessä. Kuvassa kannattaa keskittyä tuotteisiin oman naaman sijaan. Panosta hyvään kameraan, lisävalaistukseen ja erilliseen mikrofoniin, jotta videot eroavat edukseen miljoonista, täysin turhista videoista. YouTubeen tuotettuja videoita on helppo jakaa muihin some-kanaviin tukemaan muuta viestintää.

Twitter

Twitter on markkinointikanavana haastava. Se on luotu lyhytkommenttiseen keskusteluun ja hashtageihin, jolla eri aiheiden ja tuotteiden twiitit löytyvät nopeasti. Twitterissä voi tuoda esiin tekijöitä itse töiden sijaan. Palvelu sopii henkilöbrändäykseen mainiosti julkkiksilla ja politikoilla, mutta seuraajien haaliminen on pienelle yritykselle hankalaa.

Twitterin maailmaan kuuluvat toisten henkilöiden tai yritysten twiittien uudelleentwiittaus. Näin käyttäjä voi jakaa itseään kiinnostavaa tietoa kuratoiden palvelun massiivista uutisvirtaa seuraajille omien twiittien ohella. Twiittien maksimipituus on 280 merkkiä, mikä pakottaa keskittymään olennaiseen. Omat twiitit ovat käytännössä lyhyitä tietoiskuja, kuvia ja linkkejä nettiin.

Aktiivisuus, kilpailijoiden seuraaminen sekä yleinen ajankohtaisuus ovat asioita, joita seuraajat odottavat. Hashtageilla voi luoda helppoja linkityksiä muihin osapuoliin. Keskustelu syntyy toisten twiittejä kommentoimalla. Sanavalmis twiittaaja pystyy hauskuuttamaan ja koukuttamaan seuraajiaan hyödyntämällä hashtageja, mutta henkilöbrändäyksen ohella kanavaa on vaikea hyödyntää markkinoinnissa.

Instagram

Instagram on kuvien jakoon erikoistunut some-palvelu. Se soveltuu erittäin luontevasti luovan työn tekijöille. Palvelu on erinomainen visuaalisten teosten esittelyyn, mutta aggressiivisena myyntikanavana ei ole paras vaihtoehto. Yrittäjän kannalta on tärkeää pitää huolta profiilin tiedoista, jotta potentiaaliset asiakkaat voivat lähestyä yritystä sähköpostin tai kotisivujen kautta.

Twitterin tavoin hashtagit ovat oleellisessa osassa instagramin postauksia. Kuviin kannattaa aina liittää mukaan kattavasti metatietoja, jotta kuvien löytyminen helpottuisi ja avaisi kanavan uusille seuraajille ja asiakkaille. Sopivia hashtageja pohtiessa kannattaa miettiä, haluaako ne tehdä suomeksi vain englanniksi vai molemmilla kielillä. Yritysnimen ohella kannattaa tuotteita kuvailla ainakin niiden kategorian perusteella.

Pelkkien tuotekuvien ohella voi jakaa fiilistelykuvia, jossa esitellään työnkulkua sekä valmiita tuotteita lopullisissa sijoituspaikoissa. Brändäystä ajatellen palvelussa voi hyvin jakaa myös itseään miellyttäviä ja toivottavasti toisia piristäviä kuvia.

LinkedIn

LinkedIn soveltuu pienyrittäjälle parhaiten aktiiviseksi ja päivittyväksi cv:ksi ja kanavaksi, josta toiset yrittäjät ja isommat firmat voivat rekrytä tekijöitä sekä tehdä tilauksia hallitusti. LinkedIn:ssa pyritään vakuuttamaan omaan verkostoon haalitut henkilöt/yritykset omasta osaamisesta. Oleellista on osata syöttää palveluun oma koulutus- ja työhistoria merkkipaaluineen.

Palvelussa on mahdollista vahvistaa omien kontaktien taidot eri alojen tehtävissä rekrytoijia varten. Vastapainoksi palvelu ehdottaa omaan tuotekuvaan soveltuvia työpaikkoja aktiivisesti käyttäjille ja kertoo, ketkä ovat tarkastelleet profiiliasi ja kuinka monessa haussa olet esiintynyt viikon aikana.

Perussometukseen ja yksityisasiakkaille suunnattuun tuotemarkkinointiin LinkedIn ei sovellu. Business-maailmaan suunnatussa palvelussa on hyvä esitellä lehdistötiedotteet, saavutukset, toimenkuvamuutokset ja isommat kolmansien osapuolien huomiot yrityksen ympärillä. LinkedIn:n viestit eivät sovellu henkilökohtaiseen ilmoitteluun, vaan paremmin b2b-tietokanavaksi. Palvelu ei vaadi jatkuvaa aktiivisuutta päivitysten muodossa.

Pinterest

Pinterest on luotu ideakuvastoksi ja mielletään usein graafisen alan ammattilaisten suosimaksi. Erilaisuutensa ansiosta se on tutustumisen arvoinen myös muiden alojen yrittäjille. Pääteemana on visuaalisuus ja kokoelmat, joita luodaan omaksi ja asiakkaiden iloksi. Suurin ero aikaleimapohjaisiin kilpailijoihin on selkeä jaottelu, jolla ideoita ja tuotteita saadaan helposti saman otsikon alle sekavan uutisvirran sijaan.

Palveluun kootaan linkkejä joka puolelta nettiä. Linkit kootaan eri albumeihin/seiniin, joita käyttäjillä voi olla useita salaisina ja jaettuina. Yhtenä vaihtoehtona on kerätä muitten tekemiä, siistejä ideoita ja tuotteita, jotka liittyvät omaan toimialaan. Näin voi tuoda esille omaa makuaan ja löytää seuraajia ja heimonveljiä jopa eripuolilta maailmaa ja verkostoitua.

Luonnollisesti omille seinilleen voi tehdä albumit omista tuotteistaan, jolloin palvelun luonne muuttuu markkinointikanavaksi. Tuotteet toimivat suorina linkkeinä omaan nettikauppaan ja mahdollistavat nopeat ostopäätökset potentiaalisilta asiakkailta. Tavoitteena on saada seuraajat uudelleenpinnaamaan omia tuotteita omiin kokoelmiin, jolloin ne alkavat leviämään kanavassa.

Osku Kannisto

Juttu julkaistu Yrittäjä-lehdessä 3/2018