OECD:n ekonomi: Suomen kilpailukyky ja tuottavuus ovat laskeneet – ”Rakenteiden uudistamisen täytyy olla jatkossa notkeampaa”
OECD:n raportti kertoo, että Suomi on kymmenessä vuodessa tullut tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä roimasti alas.
Suomen kilpailukyky on tippunut roimasti kymmenessä vuodessa. Tieto käy ilmi taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ekonomisti Christophé Andren esityksestä torstaina järjestetyssä seminaarissa. Tilaisuuden järjestäjinä olivat Ranskan suurlähetystö ja Suomen Yrittäjät.
Andrén esityksessä työvoimakustannusten ja viennin mittarit osoittivat, että vielä vuosien 1999-2008 välisenä aikana Suomi oli kolmanneksi parhaassa asemassa Saksan ja Itävallan jälkeen. Vuosina 2008-2017 Suomi on tippunut taulukossa huonoimmalle sijalle. Myös työn tuottavuus on laskenut.
– Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan. Siihen on vaikuttanut Nokian menetys, paperiteollisuuden ongelmat, Venäjän lama ja investointien kohdentaminen, André sanoo.
Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen oli tilaisuudessa sekä kuuntelijana että paneelikeskustelun vetäjänä. Hän muistuttaa, että kilpailukykyä ei voida parantaa poliittisilla sopimuksilla kuin väliaikaisesti. Esimerkiksi Kiky-sopimus voi olla täsmälääke, mutta rakenteiden uudistaminen täytyy olla jatkossa notkeampaa.
– Täytyy katsoa tarkkaan, miten voimme vastata rakenteellisilla uudistuksilla maailman muutoksiin. Keinojen täytyy olla monipuolisia. Emme voi odottaa ja tehdä joka 10 vuosi uudistusta. Rakenteita täytyy olla valmiita rakentamaan koko ajan ja ottaa kaikki keinot käyttöön, Kuismanen sanoo.
Työllisyyden virrat ovat tärkeämpiä kuin prosentit
Suomen Pankin neuvonantaja Juuso Vanhala piti puheenvuoron kestävistä työllisyyden muutoksista.
Vanhala kehottaa seuraamaan rakenteellisen työttömyyden kehitystä sen sijaan, että tuijottaisimme vain työttömyysprosenttia.
Vanhala kuvaa työttömyyttä kulhona johon tulee ihmisvirtaa ja josta poistuu ihmisvirtaa. Niin kauan kuin molemmat virrat ovat samansuuruisia, työttömyys ei pääse muodostumaan rakenteelliseksi. Tärkeää on, että työttömyys ei muodostu pitkäaikaistyöttömyydeksi. Silloin uudelleentyöllistyminen on hankalampaa ja taidot ruostuvat.
Työttömyys kasvaa, kun virta kulhoon kasvaa, mutta tyrehtyy tai lakkaa toisesta päästä. Virrat määrittävät työttömyyden rakenteen.
Virta voi olla pientä tai suurta. Kun virrat kulhoon ja kulhosta pois ovat suuria, nopeat käänteet ja shokkitilanteisiin sopeutuminen ovat mahdollisia, ja työttömyysajat jäävät lyhyemmiksi.
Vanhalan mukaan rakenteelliset muutokset vaikuttavat virtoihin. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä kohtaanto-ongelma. Ongelmien lisäksi Suomessa on myös tehty oikean suuntaisia ratkaisuja esimerkiksi paikallisen sopimisen ja heikosti tuottavien työntekijöiden työllistämisen parantamisen suhteen.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
