Etsi

Verotus

Verouudistukset tulevat – tässä tärkeimmät

Vuoden vaihde on muutosten aikaa. Uusia linjauksia verotukseen on suunnitteilla, ja listasimme muutoksista oleellisimmat.

Ansiotuloverotus kevenee mutta maksutaakka pysyy ennallaan


Ansiotuloverotusta ehdotetaan kevennettäväksi yhteensä 130 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan korottamalla perusvähennystä työtulovähennystä sekä eläketulovähennystä. Lisäksi  ansiotuloveroperusteisiin tehdään ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Kun otetaan lisäksi huomioon vuodelle 2019 päätetyt palkansaajamaksujen muutokset, palkkatulon verotuksen arvioidaan pysyvän suunnilleen nykyisellään.


Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 


Työasuntovähennyksessä on kyse verotuesta, jonka nojalla verovelvollisella on oikeus vähentää työasuntovähennyksenä työn vuoksi vuokraamansa toisen asunnon eli työasunnon vuokraa, vaikka asumisesta aiheutuneet kulut ovat lähtökohtaisesti verotuksessa vähennyskelvottomia elantomenoja. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 250 eurosta 450 euroon.


– Tavoitteena on edistää ja helpottaa työn vastaanottamista pidempien matkojen etäisyydellä työntekijän vakituisesta asunnosta, Suomen Yrittäjien veroasioiden päällikkö Sanna Linna-Aro kertoo. Yritysten näkökulmasta muutoksen tavoite on helpottaa työvoiman saatavuutta niillä alueilla, joilla on tällä hetkellä pulaa työvoimasta.

                                                                                                                                                                                                                    
Verohallinnon päätösten tiedoksianto sähköisesti laajenee 


Verohallinon mahdollisuutta antaa päätöksiä ja muita asiakirjoja tiedoksi sähköisesti laajennetaan. Menettely edellyttäisi, että verovelvollinen on antanut tähän suostumuksen ja ilmoittanut Verohallinnolle sähköisen osoitteen. 


Sähköinen tiedoksiantomenettely otettaisiin käyttöön vaiheittain siten, että se koskisi vuoden 2019 alusta lähtien tuloverotusta sekä perintö- ja lahjaverotusta. EU:n niin sanotun veronkiertodirektiivin kansallisen voimaansaattamisen myötä uudistuksia aiheutuu muun muassa yritysten korkojen vähennysoikeutta koskevaan lainsäädäntöön sekä väliyhteisölainsäädäntöön.


Korkovähennysrajoituksia muutetaan 


Elinkeinoverolakiin sisältyvää korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rajoitus koskisi myös muille kuin konserniosapuolille, esimerkiksi pankeille, suoritettuja korkomenoja. 


Ulkopuolisille maksettuja nettokorkomenoja voisi kuitenkin vähentää enimmäismäärä 3 000 000 euroon asti. Lisäksi rajoitusten soveltamisala laajenee koskemaan myös muun toiminnan ja maatalouden tulolähteen tuloa.


Väliyhteisölaki muuttuu 


Väliyhteisölaindäädäntö koskee yleensä alhaisen verotuksen tason valtiossa sijaitsevaa yhteisöä, jonka tulo verotetaan tietyin edellytyksin omistajansa tulona tämän kotivaltiossa. 


Väliyhteisölakia ehdotetaan muutettavaksi sen soveltamisalan osalta. Myös nykyisessä laissa olevia toimialoja sekä taloudellisen toiminnan vaatimusta koskevia poikkeussäännöksiä muutettaisiin ja lisäksi lakiin tehtäisiin useita teknisiä muutoksia, jotka liittyvät siihen, että kansallinen sääntely saatetaan vastaamaan veronkiertodirektiivin minimisääntelyä.


Arvolisäveromuutoksia


Arvoseteleiden arvonlisäverotus yhtenäistyy ja selkeytyy vuoden 2019 alusta. 


EU:n direktiivin voimaansaattamisen myötä arvonlisäverolakiin lisätään määritelmä arvosetelistä. Suomessa tyypillisimpiä arvonlisäsetelin määritelmään kuuluvia tuotteita ovat teleoperaattoreiden prepaid-tuotteet sekä lounas-, liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa soveltamisalaan kuuluvista tuotteista on sähköisessä muodossa olevaa arvoa.


Arvosetelit jaetaan yksikäyttö- ja monikäyttöseteleihin. Yksikäyttöseteliin liittyvien tavaroiden tai palvelujen myynnistä saatua vastiketta pidetään näiden hyödykkeiden myynnistä saatuna ennakkomaksuna. Monikäyttöseteliin liittyvien hyödykkeiden myynnistä arvonlisävero suoritetaan vasta setelin lunastushetkellä. Lisäksi arvoseteleiden jakeluun liittyvien erillisten palvelujen myynti on aina verollista.


Sähköistä asiointia


Verohallinto ottaa käyttöön suomi.fi-valtuutuksen veroasiointiin. Katso-palvelussa annetut valtuudet eivät siirry automaattisesti suomi.fi-valtuuksiin, vaan uudet valtuudet vaativat toimenpiteitä. Katso-valtuutukset ovat voimassa vuoden 2019 loppuun.


Marraskuussa 2018 OmaVero laajeni henkilöasiakkaiden tuloverotukseen, jonka jälkeen OmaVerossa voi tehdä muutosverokortin ja hakea ennakkoveroa tai lisäennakkoa. OmaVerossa voi myös tarkastella verotuspäätöksen tietoja, tehdä oikaisuvaatimuksia sekä vastata selvityspyyntöihin ja maksaa veroja verkkomaksuna.


Verokortit muuttuvat


Vuoden 2019 verokortit muuttuvat muun muassa tulorajan osalta. Sivutuloverokortit poistuvat ja samaa korttia käytetään kaikilla työnantajilla.